Ensimmäinen luonnos koko ohjelmaksi

Periaateohjelmatyöryhmä on saanut valmiiksi ensimmäisen kunnon luonnoksen ohjelmasta. Tämä luonnos lähti vartti sitten puoluehallitukselle, joka käy siitä lähetekeskustelun reilun viikon päästä.

Emme suinkaan kuvittele tekstin olevan valmista mutta jotain vihreydestä uskomme siihen jo tavoittaneemme. Mitä ajatuksia teille ohjelmaluonnoksesta syntyy?

 

Sisällysluettelo:

1. Johdanto
2. Vapaus
2.1. Oikeudenmukaisuus/yhdenvertaisuus
2.2. Onnellisuus/hyvinvointi
2.3. Osallisuus
3. Kestävyys
4. Vihreät toimintatavat

 

Vihreiden periaateohjelma – Hyvinvoiva luonto, onnellinen ihminen, tasa-arvoinen maailma

1. Johdanto

Tämä periaateohjelma kokoaa yhteen Vihreiden keskeiset arvot ja periaatteet. Ohjelmalla vastaamme kysymykseen siitä, mitä vihreys on. Kerromme, mitä tavoittelemme, mihin uskomme ja miten toimimme. Ohjelma kertoo, millaista tulevaisuutta haluamme olla tekemässä.

Vihreät on olemassa pelastaakseen maailman. Haluamme pelastaa maapallon: lajien kirjon, luonnon kauneuden, vesien puhtauden. Haluamme pelastaa ihmiset: ehkäistä nälänhätää, toteuttaa sukupuolten tasa-arvon, katkaista väkivallan kierteet. Haluamme pelastaa politiikan: antaa ihmisten päättää itse, lopettaa korruption, sallia mielipiteiden kirjon.

Vihreässä yhteiskunnassa ilmaston lämpeneminen saadaan pysähtymään. Politiikka ohjaa markkinoita eikä päinvastoin. Kaikilla ihmisillä on samat oikeudet riippumatta siitä, kuuluvatko vähemmistöön vai enemmistöön. Köyhimmät ja heikoimmat saavat erityisen tuen. Hyvinvointivaltio on entistä ehompi. Ihmisten mielipiteitä kuullaan – valta kuuluu kaikille. Kulttuuri on kaikkia varten. Eläimiä ei ole suljettu pieniin häkkeihin. Ihmiset löytävät paikkansa omista yhteisöistään. Lapset pääsevät kouluun.

Vihreys on monimuotoisuutta. Eliölajien monimuotoisuutta ja luonnonsuojelua. Mielipiteiden monimuotoisuutta ja sananvapautta. Ihmisten monimuotoisuutta ja oikeutta olla oma itsensä. Elämäntapojen monimuotoisuutta ja vapautta valita itselleen sopiva tyyli. Haluamme monimuotoisen tulevaisuuden. Uskomme, että monimuotoisuus koituu hyväksi: luonto pysyy rikkaana ja elävänä, sallivassa ympäristössä on helppo olla luova ja yrittää, ihmiset saavat elää itselleen parasta elämää.

Vihreää ajattelua ohjaa ennen kaikkea kaksi arvoa: vapaus ja kestävyys. Haluamme edistää kaikkien ihmisten vapautta kaikkialla maailmassa ja haluamme kaiken toiminnan olevan kestävää niin luonnon kuin ihmistenkin kannalta. Tavoitteenamme on oikeudenmukainen yhteiskunta. Se ei synny ilman vapautta: luovuttamattomia ihmisoikeuksia ja ihmisten yhdenvertaisuutta. Lisäksi tarvitaan oikeudenmukaista tulonjakoa, kestävyyttä ja vastuuta yli sukupolvien ja vaalikausien.

Me Vihreät haluamme edistää seuraavia arvoja ja periaatteita rakentaessamme maailmaa:

  • Vapaus. Ihmisten vapauksia ja ihmisoikeuksia ei saa rajoittaa. Osallistumisen ja mielipiteen vapaus ovat politiikan keskeisin sisältö.
  • Kestävyys. Ihmisen toiminnan ja talouden tulee sopeutua luonnon kantokykyyn.
  • Yhdenvertaisuus. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Ihmisiä tulee kohdella kaikessa toiminnassa oikeudenmukaisesti ympäri maapallon.
  • Vastuu tulevaisuudesta. Nykyinen elämäntapamme on lainassa tulevaisuudelta. On toimittava niin, että tuo laina voidaan maksaa takaisin.
  • Kansainvälisyys. Luonto ja ihmisoikeudet ylittävät valtioiden rajat. Ihmisten toiminnassa ja politiikassa on ohitettava lyhytnäköinen kansallisen edun tavoittelu.
  • Avoimuus. Kaiken toiminnan on kestettävä päivänvalo. Tiedon tulee olla vapaata ja avointa.
  • Yhteisvastuu. Ihmisten on parempi olla, kun muutkin voivat hyvin. Politiikalla tulee auttaa ihmisiä ympäri maapallon. Me kaikki tarvitsemme joskus tukea.

2. Vapaus

Vapaus on esteiden puutetta ja itsemääräämisoikeutta. Vapaus on myös sitä, että ihmisillä on todellinen mahdollisuus toimia ja valita vapaasti. Vapaus vaatii rinnalleen voimavaroja: ilman taloudellisia resursseja, tietoa tai tarjolla olevia vaihtoehtoja vapauden arvo vähenee.

Kaikki ihmiset ovat vapaita ja tasa-arvoisia ja kaikkia koskevat samat ihmisoikeudet. Ihmisten vapauden kunnioittaminen sekä vapauden saavuttamisen ja toteuttamisen tukeminen ohjaavat Vihreää ajattelua. Ihminen on vapaa elämään haluamallaan tavalla, kunhan ei samalla loukkaa muiden vapautta. Sama vapaus koskee kaikkia maailman ihmisiä. Länsimaan asukkaan vapautta toteuttaa mielihalujaan voi rajoittaa kehitysmaan asukkaan vapaus elää ihmisarvoista elämää.

Kaikkien ihmisten vapaus luo pohjan yhdenvertaisuus- ja oikeudenmukaisuusajattelullemme. Todellinen vapaus toteutuu parhaiten, kun ihmiset ovat yhdenvertaisia. Ihmisten vapautta pitää myös tukea. Esimerkiksi hyvinvointivaltio parantaa eri taustoista lähtöisin olevien ihmisten mahdollisuuksia toteuttaa itseään, elää itselleen sopivalla tavalla, nauttia vapaudestaan. Ilman vapautta ei ole osallisuutta eikä demokratia toimi ilman vapautta. Maailma ei ole vielä vapaa. Vapauden rinnalla kulkee vastuu lähelle ja kauas.

Niiden, jotka haluavat rajoittaa yksilönvapauksia, pitää pystyä perustelemaan miten vapaus häiritsisi muiden elämää. Valinnanvapautta voidaan rajoittaa silloin, kun rajoituksilla turvataan yksilön tulevat valinnanmahdollisuudet ja joissa puuttumisen hyödyt varmasti ylittävät haitat. Jos joitain vapauksia halutaan rajoittaa, täyskieltojen sijaan kannattaa ensin harkita muita ohjauskeinoja.

Ihminen on oman ruumiinsa omistaja ja hänellä on oikeus tehdä sitä koskevia pysyviäkin päätöksiä. Oikeutta omaan kehoon sekä elämään ja niitä koskeviin päätöksiin ei saa rajoittaa. Yhteiskunta voi kuitenkin rajoittaa näiden päätösten vaikutusta muihin ihmisiin ja edellyttää, että pitkävaikutteiset tai lopulliset päätökset tehdään vakaassa harkinnassa ja seurauksista tietoisena.

Viisaus ja tulevaisuudenvisiot eivät asu vain valtiokoneistossa. Maailman tulevaisuuden suunnan määritteleminen on ihmisten tehtävä ja valtio on keino yksilöiden potentiaalin toteuttamiseen. Siksikin vihreät kannattavat voimakkaasti sananvapautta, uskonnonvapautta, yrittämisen vapautta ja yksityisyydensuojaa.

2.1. Oikeudenmukaisuus/yhdenvertaisuus

Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään. Jokaisella on myös oikeus elää haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita toisten oikeuksia samaan. Ihmisen vapaus päättyy siihen, mistä alkaa toisen vapaus. Vapauden tulee olla yhdenvertaista kaikille. Vapaus on myös sisäistä: esimerkiksi vapautta sovinnaisuudesta. Emme tarvitse moraalinvartijoita, jotka julistavat, ettei maalla saa asua, ettei kaduilla saa tanssia tai ettei mies saa itkeä.

Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vihreille syrjinnän kielto ei ole vain sanahelinää, vaan sen mukaisesti toimitaan kaikissa tilanteissa. Vastustamme syrjintää kaikissa sen muodoissa. Syrjinnän poistamisen lisäksi haluamme rakentaa aidosti yhdenvertaista ja saavutettavaa yhteiskuntaa. Yhdenvertainen yhteiskunta on kaikille paras yhteiskunta.

Yhdenvertaisuus ei synny itsestään. Se vaatii asenteiden muuttumista ja pitkäjänteistä työtä. Myös yhteiskunnan rakenteita on muutettava. Syrjivät käytännöt on kitkettävä ja niiden sijaan rakennettava järjestelmiä, jotka aktiivisesti tukevat yhdenvertaisuutta ja edistävät kaikkien ihmisten mahdollisuutta toimia yhteiskunnassa ja olla oma itsensä.

Ihmistä tulee kohdella ennen kaikkea yksilönä – niin sosiaalitoimen asiakkaana, potilaana, turvapaikanhakijana kuin syytettynäkin. Joskus heikompaan ryhmään kuuluville on oikeudenmukaista antaa erioikeuksia, esimerkiksi kiintiöpaikkoja.

Teemme töitä sen eteen, että rikkaat ja köyhät eivät ajautuisi asumaan toisistaan erillään. Köyhien slummit ja rikkaiden westendit ovat väärää yhteiskunnan kehitystä. Työttömyyttä tai tyytymättömyyttä ei saa päästä keskittymään ja peruspalveluiden pitää olla laadukkaita asuinpaikasta riippumatta.

Vihreistä on vaurauden oikeudenmukaista jakamista, että verotus kiristyy tulojen kasvaessa. Veronkierto on vastuun pakoilua, ja se on estettävä. Meillä kaikilla on velvollisuus osallistua omien voimavarojen puitteissa muiden auttamiseen. Valtion pitää huolehtia työnteon kannattavuudesta.

Rahalla on tapana mennä rahan luokse, ja koulutustaso periytyy. Julkisen vallan pitää toimia eriarvoistavaa kehitystä vastaan. Heikoimmat tarvitsevat tukea eniten. Jokainen meistä voi joskus olla heikko.

Tuloerojen kannustavuudella on rajansa, ja ne tulee pitää kohtuullisina. Pienten tuloerojen yhteiskunta, jossa köyhinkin tulee toimeen, on vakaampi ja turvallisempi. Rikkaat eivät tarvitse ympärilleen piikkilankaa ja kaikkialla on turvallista liikkua. Pienten tuloerojen yhteiskunta on myös onnellisempi. Omasta menestyksestä on helpompi iloita, kun myös naapurit saavat syödä itsensä kylläisiksi.

Sukupuolittuneita ongelmia, kuten naisten alhaisempia palkkoja ja miesten syrjäytymistä, vastaan pitää taistella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vanhempainvapaa pitää jakaa tasaisesti ja vain miehiä koskeva asevelvollisuus lopettaa. Julkisen vallan pitää kohdella parisuhteita yhtäläisesti puolisoiden sukupuolista riippumatta.

Vihreät kunnioittaa uskonnonvapautta ja haluaa, että kaikkia uskonnollisia maailmankatsomuksia ja uskonnottomuutta kohdellaan tasa-arvoisina. Edellytämme, että kukaan ei harjoita syrjintää ja että ketään ei syrjitä maailmankatsomuksensa perusteella. Erilaisilla maailmankatsomuksellisilla ja aatteellisilla yhteisöillä tulee olla yhdenvertainen asema suhteessa valtioon.

Epäoikeudenmukaisuus on yksi ympäristöongelmien haaste. Ilmastonmuutoksesta pahiten kärsivät eri ihmiset kuin ne, jotka hyötyvät teollisuuden tuotoksista. Saastuttajan on maksettava.

Aikamme räikein epäoikeudenmukaisuus on valtava ero mahdollisuuksissa maailman rikkaimpien ja köyhimpien ihmisten välillä. Kehitysmaissa kurjuuteen kuoleva lapsikin on sisaremme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ja maailman heikoimpia on tuettava. Ihmisoikeuksia ja ihmisen vapautta on puolustettava kaikkialla maailmassa – nykyään vain joka seitsemäs maailmankansalainen asuu valtiossa, jossa yksilönvapaudet ovat hyvällä tolalla.

Suomalaisten pitää toimia reiluuden ja yhdenvertaisuuden puolesta maailmalla samoin kuin kotimaassa. Näissä asioissa suomalaisten velvollisuus on parantaa maailmaa harjoittamalla eettistä ulkopolitiikkaa ja olemalla kehitysyhteistyön ja rauhanturvaamisen suurvalta. Haluamme tätä, koska mielestämme ihmiset ovat ensisijaisesti yhteisen maailman eivätkä kansallisvaltioiden kansalaisia. Vihreiden pitkän aikavälin visiossa ihmisoikeudet ja liikkumisen vapaus eivät tunne rajoja.

Ihmisten ja ei-ihmisten raja ei ole mustavalkoinen. Biologisesti osa eläimistä on hyvin lähellä ihmistä, osa kauempana esimerkiksi itsetietoisuuden ja kivun kokemisen suhteen. Eläimillä on sen vuoksi osittain samanlaisia tarpeita kuin ihmisillä. Kun eläimet elävät osana ihmisten yhteiskuntaa, ihmisten on huomioitava nämä tarpeet eläinten ihmisenkaltaisuus huomioon ottaen. Emme esimerkiksi hyväksy kivun tai kärsimyksen aiheuttamista tuotantoeläimille, paitsi jos tarkoituksena on estää eläimen suurempi kärsimys.

2.2. Onnellisuus ja hyvinvointivaltio

Ihmisten onnellisuus syntyy monenlaisita asioista. Yksi ihminen ei voi päättää toisen puolesta, mikä tekee hänet onnelliseksi. Yleensä voimme kuitenkin luottaa siihen, että ihmiset itse tietävät, mitä onni on. Valtioiden pitää tarjota ne vapaudet, jotka mahdollistavat onnen etsinnän ja löytämisen. Vihreät haluaa onnellisemman maailman, jossa jokainen voi löytää onnen omalla tavallaan.Vihreille tärkeää on jokaisen maailman ihmisen onnellisuus – ei vain suomalaisten.

Vihreät haluavat yhä useamman löytävän onnen, mikä vaatii ymmärrystä siitä, mitä onnellisuus useimmille meistä merkitsee. Onnellisuuden edellytykset ovat moninaiset. Vihreät katsovat, että onnellisuuden saavuttaminen lähtee puutteen torjumisesta, mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämään ja elinympäristöön, sekä kyvystä arvostaa niitä asioita, mitä itsellä on. Laajasti ymmärrettynä onnellisuus ei ole vain ohikiitävä mielihyvän tunne, vaan syvempää tyytyväisyyttä omaan elämään.

Tyydytetään kaikkien perustarpeet

Terveys on yksi useimmille tärkeä onnen lähde. Terveyden merkitys korostuu, kun se puuttuu: kovin sairaana on vaikeaa olla onnellinen. Yhteiskunnan on poistettava sairauksia ja niiden syitä. Ihmisillä on tasa-arvoinen oikeus saada parasta mahdollista tarjottavissa olevaa hoitoa.

Riittävä ja terveellinen ravinto, oma koti ja puhdas juomavesi ovat niin ikään asioita, joiden eteen on tehtävä työtä Suomessa ja koko maailmassa.

Apua tarvitsevilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja auttamaan kykenevillä ihmisillä on auttamisen velvollisuus, joka ylittää kaikki rajat. Me Suomessa voimme tukea muiden ponnisteluja elämällä ihmisiksi, maksamalla kehitysmaiden tehtaissa työtä tekeville nuorille naisille säällistä palkkaa, käyttämällä vain kestävän siivun maailman luonnonvaroista ja auttamalla hädänalaisia.

Oman elämän ohjakset

Toinen onnellisuuden lähde on mahdollisuus osallistua oman elämänsä ja elinympäristönsä kehittämiseen. Yhteiskunnan täysivaltainen jäsenyys merkitsee sekä demokraattisen osallistumisen mahdollisuuksia että tilaisuutta tehdä hyödyllisiä ja tuottavia asioita omien kykyjen rajoissa.

Koulutuksen tärkein tehtävä on antaa jokaiselle osallisuuden työkalut yhteiskuntaan ja työelämään. Näillä työkalujen avulla jokaisella on oikeus rakentaa itselleen sellaista hyvää elämää, kuin itse haluaa. Tasapuoliset mahdollisuudet koulutukseen antavat mahdollisuuden löytää itselleen sopiva elämäntapa ja ura taustasta riippumatta. Lisäksi todellinen mahdollisuus kouluttautua tasaa tuloeroja.

Työhön tai muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan on helpompi osallistua, kun sosiaaliturvaviidakkoa korvataan yksinkertaisella ja ymmärrettävällä perustulolla. Perustulo vapauttaa ihmiset tekemään valintoja, sillä se ei jätä ketään väliinputoajaksi. Se antaa turvaa niin pätkätyöläisille, pienituloisille kuin yrittäjillekin.

Onnellisuutta yhteisöstä

Meistä ei kasva ihmisiksi käyttäytyviä ihmisiä sattumalta. Kasvaakseemme täyteen potentiaaliin tarvitsemme etenkin lapsina muiden ihmisten huolenpitoa ja ohjausta. Meidän on pidettävä hyvää huolta siitä monimutkaisesta inhimillisen vuorovaikutuksen kudelmasta, joka siirtää ja synnyttää elämäntaitoja sekä opettaa suhtautumaan toisiin ihmisiin kunnioittavasti ja luottaen.

Koulutuksen tavoitteena on ihmisten potentiaalin vapauttamisen lisäksi kansalaisuuden ja kansalaistaitojen ja sitä myötä osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen. Ihmiset voivat myös oppia onnellisuustaitoja.

Huolenpitoa hyvinvointivaltiosta

Onnellisuuden edellytyksiä luodaan hyvinvointivaltiossa, jonka tarjoamat palvelut edellyttävät vakaata taloutta. Siksi pitää vaalia vapaata yritteliäisyyttä, reilua työelämää ja kestävää tuotantoa.

Hyvinvointiyhteiskunta on suomalaisten rakentamista asioista parhaita. Kattava turvaverkko, tasokkaat terveyspalvelut, jokaisen mahdollisuus kehittää ja kouluttaa itseään, pienet tuloerot – nämä kaikki luovat onnellisten yhteiskuntaa.

2.3. Osallisuus

Ihmiskunnan historiassa yksilön vapauksia ovat rajoittaneet monenlaiset hallitsijat. Taistelun ja vapauden kaipuun ajamana ihmiset ja aktivistit ovat löytäneet keinoja rajoittaa hallitsijoiden valtaa jakamalla vallan kansalle ja takaamalla kansalaisten oikeudet. Näistä oikeuksista tärkeimpiä on sananvapaus, joka takaa sen, että valtaa pitäviä voi kritisoida vapaasti.

Vihreiden mielestä demokratiassa valta kuuluu kaikille kaiken aikaa, myös vaalien välissä. Vihreät uskoo ihmisten kykyyn ja haluun osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kansalaisten vapaudet turvataan parhaiten, kun kansalaisilla on mahdollisuus vaihtaa päättäjät parempiin reiluissa vaaleissa, mutta kansan osallistuminen ei saa jäädä vain joka neljäs vuosi pudotettuun äänestyslippuun.

Koska kaikki eivät ehdi perehtyä kaikkiin käsiteltävissä oleviin asioihin niiden vaatimalla vakavuudella, on selvää, että suuri osa yhteisistä päätöksistämme käytännössä delegoidaan ihmisille, joilla on aikaa perehtyä asioihin ja joilla on useamman ihmisen luottamus takanaan. Politiikassa on kysymys kuitenkin arvoista ja asenteista, ei virkavalmistelusta: siksi muillakin kuin koulutetuilla ammattilaisilla on oltava mahdollisuus kertoa näkemyksensä. Emme usko vahvoihin johtajiin, vaan yhdessä etsittyihin ratkaisuihin. Siksi haluamme heikon presidentin ja vahvan eduskunnan, paikkansa tietävät virkamiehet ja arvonsa tuntevat kansalaiset.

Demokratia on liian hieno asia kehittämättä jätettäväksi. Kansanvallan uudistaminen ja parantaminen on jatkuva prosessi. Suoraa demokratiaa, eli kansalaisaloitteita, kansanäänestyksiä ja kansalaispäätöksiä, tarvitaan tukemaan edustuksellista demokratiaa, tuottamaan parempia päätöksiä ja palauttamaan luottamusta politiikkaan.

Rikkaan kansalaiskeskustelun ylläpitäminen on meidän kaikkien asia. Vapautta kunnioittavassa yhteiskunnassa on sanomisen ja loukkaantumisen vapaus, ei vaientamisen kulttuuria. Toimiva kansanvaltainen yhteiskunta edellyttää kuitenkin poliittisten vapauksien lisäksi yhteiskunnan jäsenten sivistystä sekä julkisen tiedon ja päätöksenteon avoimuutta.

Koska keskusteleminen on mahdotonta ilman tietoa, julkisen hallinnon on tuettava kansalaisyhteiskuntaa toimimalla mahdollisimman avoimesti kaikessa päätöksenteossa. Ihmisille on tarjottava tietoa julkisesta päätöksenteosta, siellä missä he ovat: turuilla, toreilla, netissä, kouluissa ja työpaikoilla.

Tietoyhteiskunta mahdollistaa uudenlaisen radikaalin otteen avoimuuteen, missä vanhanaikainen tiedon tarjoaminen julkisesti mutta vaikeasti unohdetaan ja tieto tarjotaan helposti kaikkien saataville. Päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä. Esimerkiksi eduskunnan valiokuntien kokoukset ja kuulemiset sekä kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien sekä kuntayhtymien kokoukset tulee esittää netissä niiltä osin kuin se ei vaaranna turvallisuutta, kansalaisten yksityisyyttä tai muista välttämättömistä syistä.

Haluamme kaikki asiantuntijat mukaan päätöksentekoon. Haluamme tarjota tiedon tieteelle ja harrastajille sopivassa muodossa eteenpäin. Tällainen tiedon jakaminen tarjoaa aktiivisille kansalaisille tavan osallistua ja voi myös tarjota yrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Kansanvaltaisuuden on oltava läpileikkaava periaate kaikilla päätöksenteon tasoilla. Järjestöt, kunnat, kuntayhtymät, valtiot ja valtioiden liitot on kaikki demokratisoitava. Päätökset pitää tehdä sillä tasolla, jolla päätöksen vaikutusten piirissä olevat ihmiset elävät ja yksityiskohtien päätäntä pitää siirtää mahdollisimman lähelle toteuttavia tahoja.

Sen lisäksi, että rakennamme demokraattisempaa Suomea, haluamme etsiä ja rakentaa parempia maailmanlaajuisia demokraattisia järjestelmiä ja edelleen kehittää esimerkiksi YK:ta kaikkien valtioiden yhteenliittymänä, jossa päätetään niistä asioista, jotka täytyy ratkaista globaalisti. Esimerkiksi ilmastonmuutos on välttämätöntä ratkaista yhdessä, mutta monet pienemmätkin kysymykset, kuten valtioiden välisten ja sisäisten konfliktitien ratkaisut vaativat apua kauempaa.

3. Kestävyys

Ympäristö ja ihmiskunta

Ihmiskunta on täydellisen riippuvainen maapallon luonnosta. Luonto ja sen toiminta asettavat rajat sille, minkälainen ihmistoiminta on mahdollista alueellisesti tai globaalisti kaaosta tai yhteiskunnallisia romahduksia. Vihreä politiikka perustuu tämän riippuvuussuhteen ymmärtämiseen. Ihmiskunnan on opittava elämään luonnon reunaehtojen mukaisesti, luonnonvoimia kunnioittaen ja niihin sopeutuen.

Vihreät tahtovat myös tuleville sukupolville mahdollisuuksia ja valinnanvapautta. On meidän ja jokaisen sukupolven velvollisuus estää sellaiset ympäristöongelmat ja luonnon hyväksikäyttö, jotka voivat estää meidän jälkeemme tulevia ihmisiä elämään hyvin ja hyvässä ympäristössä.

Ympäristöongelmat ja niitä aiheuttavat tavarantuotannon ketjut ovat levinneet ympäri koko maapalloa ja koskettavat liki kaikkia sen asukkaita. Sen vuoksi me kaikki kansallisuuksista ja asuinpaikoista riippumatta olemme sidottuja toisiimme ongelmien ratkaisemiseksi. Kaikkien maailman asukkaiden, valtioiden, yritysten ja yhteisöjen on tehtävä työtä elinympäristön säilymiseksi elinkelpoisena sekä paikallisesti että globaalisti.

Suomi ja suomalaiset kuuluvat niihin, joiden toiminta ylittää eniten luonnon kestokyvyn. Siksi omaa toimintatapaamme pitää muuttaa. Vastuu ei katoa mihinkään, vaikka ilmasto on kylmä ja valtio pieni. Globaalin ympäristövastuun kantamiseksi suomalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet: vaurautta ja perinteinen kunnioitus luontoa kohtaan.

Velvoite turvata jälkeemme tulevien mahdollisuudet on kaikille maan asukkaille sama, ja Vihreät tekevät työtä, jotta vastuuta kannettaisiin muuallakin kuin Suomessa. YK, Euroopan Unioni ja muut kansainvälisen yhteistyön järjestelmät ovat tässä hyviä työvälineitä.

Koska ihmiskunta on riippuvainen maapallon tarjoamasta elinympäristöstä, sen tuhoaminen on omien ja muiden ihmisten elinmahdollisuuksien tuhoamista. Ympäristönsuojelu on siis ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolustamista. Ympäristö ei siis ole sivuseikka, vaan elinehto. Vain ympäristöä varjelemalla voimme taata terveyden ja turvallisuuden, kukoistavan talouden ja työpaikkoja sekä hyvinvoinnin.

Vihreille luonnolla on myös itseisarvo. Saimaannorpalla, kaitakämmekällä, jokihelmisimpukalla ja miljoonilla muilla lajeilla on erottamaton oikeus elää tällä planeetalla. Vanha lehto jykevine tammineen, tupasvillan täplittämä aapasuo ja vapaana virtaava Iijoki ovat arvokkaita paitsi meille ihmisille, myös itsessään.

Kaiken tämän vuoksi vihreät ovat valmiita voimakkaisiin toimiin ympäristön ja luonnon suojelemiseksi. Vihreät pyrkivät ratkaisuihin, jotka järjestelmällisesti vähentävät riippuvuuttamme uusiutumattomista luonnonvaroista ja uusiutuvien luonnonvarojen hallitsemattomasta käytöstä.

Saastuttamiselle, jätteille ja luonnonvarojen käyttämiselle on asetettava sellaiset rajat, että luonto ja ihmisten terveys kestävät, Suomessa ja muualla. Saastuttamiselle voidaan asettaa rajat kielloilla, mutta haittaverot tai päästökiintiöt ovat usein tehokkaita ja taloudellisia ohjauskeinoja.

Me emme hallitse luontoa emmekä tunne sitä läpikotaisin. Tieteellisellä tutkimuksella saatu tieto auttaa luonnon kestokyvyn rajojen hahmottamisessa, mutta se ei ole vielä lähellekään kattavaa. Omiemme ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien turvaamiseksi meidän on varottava liian suurien riskien ottamista. Nykyisenkaltaisen ydinenergian tuotannon riskit tuleville sukupolville ovat kohtuuttomia, joten emme voi sitä kannattaa. Uusien teknologioiden käyttöönotossa vaadimme varovaisuutta.

Kannatamme aineiden suljettuun kiertoon pyrkiviä ja luonnon omiin prosesseihin perustuvia teknologioita kuten luonnonmukaista viljelyä ja jätteiden hyötykäyttöä. Parhaat ratkaisut löydetään katsomalla kokonaiskuvaa. Pahin ongelma on tiivistettävissä: hyötyyn nähden ylisuuri materiaalinen kulutus.

Materian kulutusta tarvitaan ihmisten hyvinvointiin. Ruoka, asunto, vaatteet sekä liikkumisen ja yhteydenpidon välineet tyydyttävät ihmisten perustarpeita. Koska elämme rajallisella planeetalla, myös kulutuksella on rajansa. Haluamme maailmaan talousjärjestelmän, joka tyydyttää kaikkien ihmisten tarpeita eikä vain harvojen ahneutta.

Talous

Toimivan talouden pohjana on ihmisten työ itsensä ja läheisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Siihen ihmisillä pitää olla vapaus, kunhan muiden ihmisten ja eläinten mahdollisuus tyydyttää omia tarpeitaan ei tuhoudu. Työ, tuotanto ja kauppa synnyttävät vaurautta, jota on mahdollista jakaa niille, joiden omat voimavarat eivät riitä perustarpeiden tyydyttämiseen. Siksi pitää vaalia vapaata yritteliäisyyttä, reilua työntekoa ja kestävää tuotantoa. Vaurauden jakaminen lisää kaikkien hyvinvointia. Suomen vahvuus on ollut hyvinvoinnissa, reiluudessa ja tasa-arvossa. Näin on oltava myös tulevaisuudessa.

Vaurastumisemme perustuu maailmanlaajuisiin markkinoihin ja yritysten on niillä markkinoilla noudatettava maailmanlaajuista, universaalia etiikkaa. Kansainväliseen kauppaan pitää saada reilut säännöt, jotka tukevat reilua palkkaa, työolojen turvallisuutta, ihmisoikeuksia ja ympäristönsuojelua. Veroparatiisit pitää sulkea. Talouden vapaus syntyy siitä, että kaikki saadaan toimimaan luonnon reunaehtojen ja samojen reilujen sääntöjen puitteissa. Tämä ohjaus on valtioiden ja ja kansainvälisten talousjärjestöjen tehtävä.

Me Vihreät emme tahdo tuijottaa BKT:n kaltaista mittaria merkkinä kansakunnan hyvinvoinnista, emmekä arkaile rajoittaa taloutta silloin, kun siitä on haittaa ympäristölle tai joidenkin ihmisten hyvinvoinnille.

Vihreät eivät myöskään halua tuhota talouden vapautta ympäristönsuojelun tai tasa-arvon varjolla. Ajamme sellaisia luonnonsuojelun keinoja, joilla saavutetaan haluttu lopputulos ja jotka ovat taloudellisesti tehokkaimpia. Luonnonsuojelun keinoja ei välttämättä tarvitse sanella ylhäältä päin. On asetettava saastuttamiselle tiukat rajat lainsäädännöllä, mutta jätettävä yksilöille ja yrityksille valinnanvapautta löytää erilaisia ratkaisuja omien tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.

Talousjärjestelmän ja julkisen talouden tulee myös olla kestäviä. Tämänhetkinen velaksi eläminen niin luonnonvarojen, hyvinvoinnin kuin talouden saralla pitää katkaista. Emme hyväksy sellaista yhteiskuntaa, jossa ensin tulleet kuluttavat luonnonvaroja tai rahaa ja seuraava maksaa laskun.

Julkisen sektorin velan ottaminen merkitsee veronkorotusten tai hyvinvointipalveluiden leikkauksien siirtämistä tästä hetkestä tulevaisuuteen. Velkaantuminen on oikeudenmukaista vain, jos se hyödyttää niitä ihmisiä, jotka joutuvat maksamaan velan takaisin.

Oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi valtion ja kuntien tulee velkaantua vain silloin kun ne panostavat tulevaisuuteen: kouluttavat tulevia sukupolvia, ehkäisevät syrjäytymistä tai nostavat taloutta lamasta. Valtioiden on kyettävä olemaan vahvoja taloudellisia toimijoita, jotka pystyvät ohjaamaan yksityistä taloutta, eivätkä ole sen armoilla. Siksikään julkinen talous ei saa ylivelkaantua ja ajautua yksityisten velkojien armoille.

Rahalla on merkitystä vain vaihdon välineenä ja kysynnän ja tarjonnan mittarina. Yritystoiminta ja julkinen talous tarvitsevat toimivia rahoitusmarkkinoita, mutta tyhjänpäiväinen pörssi- ja valuuttakeinottelu on kitkettävä pois taloutta ja ihmisiä häiritsemästä.

4. Vihreät toimintatavat

Kappaleessa kuvaamme sitä, miten me Vihreät haluamme toimia. Osassa olemme onnistuneet jo paremmin, toisissa työtä on vielä enemmän edessä.

Yksi syntysyy vihreille on ollut halu uudistaa ummehtunutta poliittista kulttuuria, jossa oikeaoppisuuden vaaliminen yhdistyi vääriksi nimettyjen ihmisten ja mielipiteiden karsastamiseen.

Olemme sitoutuneet avoimuuteen. Kaikki neuvotteluissa tekemämme sopimukset ovat sellaisia, jotka kestävät päivänvalon. Emme tarvitse kassakaappia kähmyilyjämme peittämään.

Vihreät ovatkin säilyneet avoimena ja epähierarkkisena puolueena, jossa viimeisinä mukaan tulleet saattavat olla ensimmäisinä vuorossa, jos vain ideoita, intoa ja osaamista riittää. Olemme säännöissämme sitoutuneet tiukkaan rotaatioon eli tehtävien kierrättämiseen: näin kukaan ei muutu korvaamattomaksi ja valtaa saadaan jaettua useammalle.

Vihreät haluaa nostaa keskustelun tasoa suomalaisessa politiikassa. Vihreät tähtäävät avoimeen keskusteluun, jossa kaikkia osapuolia kuunnellaan. Keskustelulle kiellettyjä aiheita ei ole. Vihreät nostaa kissan pöydälle.

Vihreät pitää kiinni tavoitteistaan, mutta ymmärtää, että ne voidaan saavuttaa monella eri tavalla. Osa tavoista varmasti epäonnistuu ja osa menettelytavoista pitää vielä keksiä. Hyväksymme kuitenkin vain sellaiset toimenpiteet ja menettelytavat, jotka ovat linjassa periaatteidemme ja arvojemme kanssa.

Jos me olemme väärässä, haluamme kuulla miten. Jos toivomamme poliittinen toimenpide ei toimikaan, olemme valmiit hylkäämään ensimmäisen ajatuksemme ja etsimään ja löytämään uuden periaatteemme toteuttavan menettelyn.

Kannatamme hyviä aloitteita, vaikka ne eivät olisikaan alunperin vihreiden keksimiä tai vihreät eivät saisi aloitteen toteutumisesta kunniaa: asiat ja hyvät argumentit ovat ulkokultaista kunniaa tärkeämpiä asioita.

Pyrimme jatkuvasti parantamaan omaa sisäistä demokratiaamme ja kuuntelemaan puolueen ulkopuolisten ihmisten näkemyksiä, jotta emme unohdu omaan kuplaamme. Emme vaadi ihmisten liittymistä puolueeseen, vaan meillä saa toimia sitoutumattomanakin, tasaveroisena puolueen jäsenten rinnalla.

Meillä ei ole puku-, ikä- tai sukupuolikoodia, vaan kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan sellaisina kuin ovat. Ihminen voi olla ihan yhtä uskottava kukkamekossa, pillifarkuissa kuin jakkupuvussakin. Pyrimme tietoisesti nostamaan yhteiskunnalliseksi vallankäyttäjiksi vähemmistöjä, jotka jäävät muissa puolueissa helposti syrjään. Meillä nuoren ei tarvitse näyttää ja kuulostaa keski-ikäiseltä voidakseen astua johtoon.

Suurimmat muutokset vaativat ihmisten tuen. Vihreät sitoutuu väkivallattomuuteen toimissaan, koska väkivallalla ei saavuteta ihmisten sydämiä ja koska olemme valmiit hyväksymään itsellemme vain sellaiset menettelytavat, jotka soisimme eri asioissa kanssamme eri mieltä oleville. Väkivalta tuottaa väkivaltaa, eikä väkivaltainen yhteiskunta voi olla hyvä kuin vahvimmille.

Vihreät puolustaa jokaisen mahdollisuutta elää rauhassa sellaisena kuin on – maailmankatsomuksellisesti, seksuaalisesti, sukupuolisesti, yhteiskunnalliselta asemaltaan tai mielipiteiltään. Vihreät ei rakenna yhteiskuntaa yhden ryhmän etujen mukaisesti vaan sellaiseksi, että se on oikeudenmukainen kaikille.

Demokraattisessa yhteiskunnassa käydään keskustelua arvoista. Vihreät kannustaa itseään ja muita suomalaisia keskustelemaan niiden kanssa, jotka ovat asioista eri mieltä kuin itse. Me kannatamme demokratiaa, avointa yhteiskuntaa ja vilkasta poliittista keskustelua.

84 Responses to "Ensimmäinen luonnos koko ohjelmaksi"

  1. Niklas Vainio sanoo:

    Minä luulin, että tästä tulisi lyhyempi, parisivuinen. Nyt se on liian pitkä, niin kuin muutkin ohjelmat.

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Parisivuisia julistuksia kokeiltiin aluksi, mutta ihmiset taitavat silti kaipaavan enemmän konkretiaa.

    2. Sini Terävä sanoo:

      Useamman meistä onnistui kirjoittaa kahden tai kolmen liuskan oma periaateohjelma. Ne kaikki olivat kuitenkin vahvasti kirjoittajansa näköisiä ja kaikki muut löysivät niistä heti puutteita. Eri näkemysten tiivistäminen niin lyhyeen sivumäärään vaatii aikamoista samanmielisyyttä ja akrobatiaa.

  2. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

    Voisiko kolmessa kohdassa mainittu ’pienet tuloerot’ olla ’kohtuulliset tuloerot’? Kertoisi tavallaan paremmin, että _mahdollisimman_ pienet tuloerot eivät ole välttämättä paras ratkaisu, vaan huomioimme oikeasti myös kannustavuuden. Kannustavuus tulee nyt mainittua vain negaation kautta, vaikka tuskin ajamme neuvostomalliin ’traktorikuskille ja professorille’ samaa palkkaa? Minusta tässä voisi hiukan erottautua vasemmistolaisesta retoriikasta.

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Kohtuullist tuloerot kuulostaa mun korvaan kohtuullisen isoilta. Kieli on vaikea ja sopimuksenvarainen järjestelmä 🙂 Mutta ehkä tuloeroja olisi joskus syytä avata erikseen jollain linjapaperilla tai vähintäänkin keskustelupaperilla, jossa hahmoteltaisiin vihreää visiota siedettävän tasoisista globaaleista ja kansallisista tuloeroista.

      1. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

        Voi olla toki, että ’kohtuulliset’ kuulostaa ’kohtuullisen suurilta’ 🙂 Voisiko sitten olla jossain kohdassa ’kohtuullisen pienet’ -tai ainakin mainita kannustavuuden positiivisen kautta?

        1. Jani Untinen sanoo:

          ”Pienet tuloerot” sopii mielestäni vihreäksi tavoitteeksi. Tässä tulee ilmi se ajatus, että hyvinvointivaltiossa (vihreitä) ihmisiä motivoi pääasiassa muut asiat kuin materiaalinen hyvinvointi (ks. tarveteoriat): otetaan huomioon henkiset ja sosiaaliset tavoitteet sekä muiden ihmisten tarpeet.

  3. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

    Kohtaan ”Siksikin vihreät kannattavat voimakkaasti sananvapautta, uskonnonvapautta, yrittämisen vapautta ja yksityisyydensuojaa”: voisiko mainita myös ”omaisuuuden -niin fyysisen kuin aineettomankin- suojaa”?

    1. Jani Untinen sanoo:

      Pienten tuloerojen yhteiskunnassa ei tarvitse olla niin huolissaan omaisuudestaan. Lisäksi vihreät kannattanevat enemmän avointa ja luottavaista suhtautumista kanssaihmisiin. Muilta luonnonilmiöiltä omaisuuden suojaaminen ei ole ehkä niin merkittävä asia, että se pitäisi tässä mainita.

  4. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

    Kohta ”Vihreistä on vaurauden oikeudenmukaista jakamista, että verotus kiristyy tulojen kasvaessa” pitäisi muotoilla siten, että mahdollistaisi korkeaan perustuloon yhdistetyn tasaveron eli mallin, jossa progressio syntyy perustulon eikä veroprosentin myötä. Esimerkiksi: ”Vihreistä on oikeudenmukaista, että tulonsiirrot ja verotus ottavat nettona suhteessa enemmän varakkaammilta” (tämä on kapulakielinen kyllä näin selkeään ohjelmaan…)

    1. Simo Raittila sanoo:

      Itse toivoisin samaa. Jos vahva perusturva (perustulo) ja universaalit peruspalvelut, niin tasaveronkin pitäisi musta kelvata.

      1. Jukka Lindgren sanoo:

        Meinaatteko ihan vakavissanne, että vihreät kannattaisivat sellaista mallia, jossa 10% yli perustulon tienaava siivooja ja B. Wahlroos maksaisivat veroa saman prosentin mukaan…?

        1. Minusta tuo paperin merkintä sallii ”efektiivisesti progressivisen”-verojärjestelmän kuten perustulon. Tällaisia sanoja kuten ”efektiivinen” ei vaan minusta pitäisi käyttää. Jos kumminkin te luette tuon niin, että se kieltäisi perustulon, voisi sitä tietysti yrittää tuunata vielä.

      2. Jani Untinen sanoo:

        Kyllä sen veron pitää mielestäni olla progressiivinen… Yläpäässä progressiota voisi kiristää nykyisestä. Jos rahaa on todella paljon yhdellä ihmisellä, hän pääsee liian helposti kuluttamaan maapallon rajallisia resursseja.

        1. Laku sanoo:

          Ehdottomasti samaa mieltä! Minun on hankala käsittää miten vihreään reiluuteen voisi kuulua ajatuskaan tasaveroista. Ja tosiaan Suomihan on koko lipunut kohti tasaveron suuntaan, ja tässä vihreiden pitäisi toimia vastavoimana.

        2. Laku sanoo:

          Ehdottomasti samaa mieltä! Minun on hankala käsittää, miten vihreään reiluuteen voisi kuulua ajatuskaan tasaveroista. Ja tosiaan Suomihan on koko lipunut kohti tasaveron suuntaan, ja tässä vihreiden pitäisi toimia vastavoimana!!

          (Onnistuuko kommentointi vai ei…)

  5. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

    ”kaikkia uskonnollisia maailmankatsomuksia” –> ”kaikkia uskonnollisia ja muita eettisiä maailmankatsomuksia” (ei haittaisi vaikka veganismi jopa mainittaisiin esimerkkinä suunnilleen uskontoihin tai ateismiin rinnastettavasta moraalifilosofiasta!)

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Noinkohan kaikki vegaanit mieltävät veganismin kristinuskoon rinnastuvaksi uskonnolliseksi oppijärjestelmäksi 😉

      1. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

        No eri asia se tietysti on, mutta kyllä muutkin kuin uskonnollisetkin maailmankatsomukset pitää huomioida. Käytännön elämässä veganismi törmää arjessa ongelmiin ja syrjintään pikkuisen useammin kuin Jediuskonto esimerkiksi.

        Yksinkertaisimmillaan kyse on vaikkapa siitä, etttä ymmärrettäisiin vegaanien pysyvän aatteensa takana, vaikka päiväkoti ei tarjoaisi vegaaniruokaa, mikä johtaa käytännössä siihen, että vegaaneille ei olisi päivähoitopalveluita tarjolla eli joutuvat syrjityiksi aatteensa takia.

        Ei ole minusta ihan pikkujuttu.

  6. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

    Hienoa tekstiä kyllä suurimmalta osin! Minusta tämä ei ole kauheasti liian pitkä -mutta minähän olenkin puolueen soturi 😉

  7. Mikko Laaksonen sanoo:

    Kolme kommenttia:
    – Tekstistä puuttuu pitkälti kokonaan kestävä kaupunkirakenne ja liikenne kaupunkiseuduilla. Siitä olisi hyvä olla edes yksi lause: ”Vihreät kehittää kaupunkiseutuja kestävästi niin, että lähipalvelut ovat kävelyetäisyydellä ja arkimatkat saa tehtyä kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä.”
    – Talous-osassa ei kerrota, miten luomme lisää työpaikkoja. Olisi ehkä syytä painottaa, että Vihreät on yrittäjäystävällinen ja vastustaa nykyistä suomalaista mallia, jossa suuria korporaatioita tyyliin S-ryhmä, Kesko, TVO, Nokia jne. järjestelmällisesti suositaan ja uusien yritysten perustaminen on hankalaa. Luovasta ja vihreästä taloudesta olisi myös syytä mainita.
    – Tekstiä saa lyhennettyä poistamalla kaunopuheisia kierroksia, joissa esitellään aina kolme eri esimerkkiä tyyliin ”Ihminen voi olla ihan yhtä uskottava kukkamekossa, pillifarkuissa kuin jakkupuvussakin.”

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Lyhentämisen varaa varmasti on, mutta toisaalta kevyet lauseet lisäävät tekstin luettavuutta. Ei tule ähkyä. Mutta noi sun lisäysajatukset kuulostaa musta ihan hyvältä! Toki kantsuu muistaa, että tarkennuksien pitäisi aina löytyä erillisohjelmista: kaikki tärkeä ei mahdu tähän paperiin.

    2. Sini Terävä sanoo:

      Koko tuo kaupunki- ja kunnallispuoli puuttuu jokseenkin kokonaan. Tajusimme sen viimeisessä kokouksessa eikä meillä valitettavasti siinä vaiheessa ollut enää mahdollisuuksia lisätä kokonaan uusia teemoja. Unohdettu sitä ei siis kuitenkaan ole.

  8. Jussi Airaksinen sanoo:

    ”Ihminen on oman ruumiinsa omistaja ja hänellä on oikeus tehdä sitä koskevia pysyviäkin päätöksiä. Oikeutta omaan kehoon sekä elämään ja niitä koskeviin päätöksiin ei saa rajoittaa. Yhteiskunta voi kuitenkin rajoittaa näiden päätösten vaikutusta muihin ihmisiin ja edellyttää, että pitkävaikutteiset tai lopulliset päätökset tehdään vakaassa harkinnassa ja seurauksista tietoisena.”

    Viittako tämä terveys- ja päihdepolitiikkaan vai johonkin muuhun?

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Luen tuosta potilaan itsemääräämisoikeutta. Että voi vaikka steriloida itsensä ilman sen kummempia perusteluja. Mutta voishan tosta vetää päihdepolitiikkaa ja eutanasiaakin koskevia johtopäätöksiä. Yleisen tason lauseiden ongelmahan on aina se, että ne herättää paljon kysymyksiä.

      1. SamuliL sanoo:

        Rosa on ihan oikeassa. Ne herätetyt kysymykset on yleensä todella hyviä, jos niihin uskaltaa vastata.

        Otetaan esimerkkina se, että jos vaikkapa tuosta kirjauksesta ajattelee, että se johtaa eutanasia sallimiseen ja itse vastustaa eutanasiaa, miten silloin kirjoittaisi asian toisin?

        A: ”Ihminen on oman ruumiinsa omistaja ja hänellä on oikeus tehdä sitä koskevia pysyviäkin päätöksiä. Oikeutta omaan kehoon sekä elämään ja niitä koskeviin päätöksiin ei saa rajoittaa. Yhteiskunta voi kuitenkin rajoittaa näiden päätösten vaikutusta muihin ihmisiin ja edellyttää, että pitkävaikutteiset tai lopulliset päätökset tehdään vakaassa harkinnassa ja seurauksista tietoisena. Eutanasiaa ei kuitenkaan pidä sallia.” Ei pitäisi olla sallittua kannattaa ristiriitaisina pitämiään periaatteita.

        B: ”Ihminen ei ole oman ruumiinsa omistaja ja hänellä ei ole oikeutta tehdä sitä koskevia pysyviäkin päätöksiä. Oikeutta omaan kehoon sekä elämään ja niitä koskeviin päätöksiin saa rajoittaa.” Ihan mielenkiintoista olisi se.

        C: Jokin muu, mikä?

  9. Simo Raittila sanoo:

    ”Vaurastumisemme perustuu maailmanlaajuisiin markkinoihin ja yritysten on niillä markkinoilla noudatettava maailmanlaajuista, universaalia etiikkaa.”

    Tämä on nillitystä, mutta universaalietiikkaa… oikeasti? Mistä sen löytää? Lisäksi eikö kyse olisi pikemminkin moraalista.

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Itse tykkään myös kansainvälisestä laista 🙂
      Sopimuksiin perustuvasta sääntelystä.

    2. Jani Untinen sanoo:

      Minunkin mielestäni virke ”Vaurastumisemme perustuu maailmanlaajuisiin markkinoihin ja yritysten on niillä markkinoilla noudatettava maailmanlaajuista, universaalia etiikkaa.” kaipaisi ehkä uudelleenmuotoilua, kuten esim.: ”Nykyinen hyvinvointimme on isolta osin riippuvainen maailmanlaajuisista markkinoista: on pidettävä huolta siitä, että näillä markkinoilla operoivat yritykset toimivat eettisesti kestävillä tavoilla.” Ei tuokaan vielä kovin hyvin ole, mutta jotenkin…

  10. Kaiken kaikkiaan mainiota!

    Periaateohjelma olisi mielestäni luonteva paikka ottaa kantaa myös siihen, mikä on eturyhmien (ay-liike, EK, yms.) rooli yhteiskunnassa. Itse muotoilisin sen osallisuus-kappaleeseen esim. jotenkin seuraavasti: ”Päätöksiä kaikkia koskevista asioista, kuten eläkkeistä tai sosiaaliturvasta, ei saa delegoida vain joitakin edustavien eturyhmien päätettäväksi”.

    Nillityskommenttina: en ottaisi kantaa siihen paljon, jokin sukupolvi kuluttaa rahaa, se kun on vain vaihdon väline (mikä mainitaan myös tekstissä). Muuttaisinkin virkkeen ”Emme hyväksy sellaista yhteiskuntaa, jossa ensin tulleet kuluttavat luonnonvaroja tai rahaa ja seuraava maksaa laskun” esim. muotoon ”Emme hyväksy sellaista yhteiskuntaa, jossa ensin tulleet kuluttavat luonnonvaroja tai nauttivat etuuksista, joihin seuraavilla ei ole varaa”

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Kaikki tuki Stenhällille!

      1. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

        Kannatus Stenhällin muotoilulle!

    2. Altti sanoo:

      Joo, hyvä. Minua on häirinnyt, ettei yhteiskunnallisesti merkittäviä yhteisöjä käsitellä paperissa muuten kuin kirkko mielessä. Mitkä ovat Vihreän yhdistys- ja yhteisöpolitiikan periaatteet noin yleisesti?

      1. Nämä sopisivat ainakin osittain avoimuuden (tekstissä ”osallisuus”-termillä) alle.

  11. Kestävä kehitys liittyy talouteen. Jos rahajärjestelmä säilyy nykyisellään, eli perustuu lainaan, koronkiskomiseen ja veroparatiiseihin, on kestävä kehitys mahdottomuus. Tuotteita ei voi suunnitella kestäviksi lainarahalla. ”Kestävä talous vaatii rahajärjestelmän uudistamista, sen perustumista todelliseen talouteen ja keinottelun ehkäisemistä.” Ehkä jotain sellaista voisi lukea jossain… En voi käsittää kuinka johdannaiset, futuurit ja veroparatiisit voivat olla sallittuja. Ne aiheuttavat enemmän ongelmia kuin viisi diktaattorivaltiota, mutta niitä vastaan ei sotia käydä…

    1. Johonkin pisteeseen asti futuurit ja johdanneist ovat kuitenkin hyvä asia. Esimerkiksi maanviljelijälle voi tuoda ennustettavuutta elämään se, että viljan saa myytyä etukäteen. Keinottelun dissailu ei minusta ole ihan varauksetta viisasta, koska on kumminkin hyvä, että markkinoissa säilyy tietty tehokkuus. Keinottelijat välittävät hintamekanismeja paikasta toiseen. Käytännössä jokainen kauppias joka ostaa halvalla paikasta A ja myy paikassa B keinottelee jonkin verran. Tähän on vaan paljon tehokkaampia tapoja nykyään.

      Olen kanssasi samaa mieltä, että homma on mennyt liian pitkälle ja jonkinlainen kritiikki tässä on tarpeen.

  12. Nina Brunberg sanoo:

    1.Ollakseen poliittinen periaateohjelma (Suomessa), ”pelastaa maailma” kuulostaa aika kukkahatulta. Perkaisin koko liturgiasta intohimoiset sanakäänteet sun muut tunneperäiset tulkinnat pois.

    2. Vihreät kohdistaa sanomansa turhan vahvasti nuorille. Vanhoissa velmuissa ja senioreissa on paljon potentiaalisia vihreitä, jotka eivät koe puoluetta omakseen, koska se ”näyttää” urbaanilta cityhäröilyltä. Mä tahdon linkolalaiset murisevat mettien miehet mukaan 😀

    3. Taloutta koskeva osio on ehkä vähän turhan maailmaasyleilevä ja ositain epätäsmällinen:

    Vihreät eivät myöskään halua tuhota talouden vapautta ympäristönsuojelun tai tasa-arvon varjolla.
    Tarkoittaa mitä? Ei kiintiönaisia hallituksiin? Yksi liito-orava ei saa estää korporaation pääkonttorin rakentamista Sipooseen?

    Ajamme sellaisia luonnonsuojelun keinoja, joilla saavutetaan haluttu lopputulos ja jotka ovat taloudellisesti tehokkaimpia.

    Haluttu lopputulos kenen kantilta? Tämä lause tavallaan kumoaa tuon edellisen.
    ”Taloudellisesti tehokkain luonnonsuojelun keino” on paradoksi ja väärin ymmärrettävissä.
    Luen kuin piru raamattua, mutta comes with the job…

    Luonnonsuojelun keinoja ei välttämättä tarvitse sanella ylhäältä päin.
    ja
    On asetettava saastuttamiselle tiukat rajat lainsäädännöllä, mutta jätettävä yksilöille ja yrityksille valinnanvapautta löytää erilaisia ratkaisuja omien tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.
    ovat ristiriidassa keskenään.

    ”Rahalla on merkitystä vain vaihdon välineenä ja kysynnän ja tarjonnan mittarina. Yritystoiminta ja julkinen talous tarvitsevat toimivia rahoitusmarkkinoita, mutta tyhjänpäiväinen pörssi- ja valuuttakeinottelu on kitkettävä pois taloutta ja ihmisiä häiritsemästä.”
    kuulostaa naivilta ekonomin korvissa.

    Kaipaan kaiken kaikkiaan talouspohdintaa paljon syvemmin ja tarkemmin. Komppaan Mikkoa: millä tavalla vihreät näkevät että
    uudet sukupolvet luovat oman vaurautensa = miten luodaan tuottavaa työtä Suomessa = miten Suomi rakennetaan kansantaloudellisesti kestävälle pohjalle? Ollaan kuitenkin riippuvaisia kv kaupasta / globaaleista trendeistä sun muista rahoitusmekanismeista, joten kyllä rahalla ON merkitystä!
    (sana tyhjänpäiväinen on harvinaisen vähättelevä; kunnioitetaan pikkasen kuitenkin pörssinoteerattuja osakeyhtiöitä, koska ei ne kaikki saatanasta ole 🙂

    Sanamuotoja ja lauseita pitää viilata lisää.
    a)Ei-vaan-negaatioselitykset pois ja suoria lauseita positiivisella etumerkillä.
    b)tautologia; katso kohta Vapaus.

    Onko halukkaita viilailemaan talouspoliittista osiota enemmän vaikka kahvikupin ääressä (Helsingissä)?

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Olispa mahtavaa jos saisitte Helsingissä porukan kasaan talousosiota viilaamaan! Kaikkien aivot käyttöön, niin hyvä tulee.

    2. Simo Raittila sanoo:

      1. Periaatteet saa olla rohkeita.

      2. Täysin samaa mieltä, mutta miten tämä tehdään?

      3. ”Taloudellisesti tehokkain luonnonsuojelun keino” ei ole paradoksi ja minusta ihan ymmärrettävissä. Esimerkiksi siis ympäristöministeriössä pitäisi käyttää vähiä rahoja niin, että niillä saadaan mahdollisimman hyvin luontoa suojeltua. Tehokkuus kun on sitä, että saadaan mahdollisimman paljon haluttua tietyllä panoksella.

      ”Luonnonsuojelun keinoja ei välttämättä tarvitse sanella ylhäältä päin.”

      JA

      ”On asetettava saastuttamiselle tiukat rajat lainsäädännöllä, mutta jätettävä yksilöille ja yrityksille valinnanvapautta löytää erilaisia ratkaisuja omien tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.”

      … eivät ole ristiriidassa keskenään. Tarkoittaa nimittäin sitä, että ylhäältä määritellään tavoitteet ja ongelmat, mutta keinot niihin pääsemiseksi ja niiden ratkaisemiseksi voivat olla moninaisia ja valittavissa.


      Keinottelukohdasta aika samaa mieltä.

      Jokin talouskeskustelu Helsingissä olisi aika pop.

  13. Ville-Veikko Mastomäki sanoo:

    Mielestäni pohja on laadukas.

    Tärkeintä minusta on pysyä tiukasti periaatteiden tasolla. Luonnos onnistuu tässä yllättävän hyvin ja ilman otsikkoakin tämän tunnistaisi juuri periaateohjelmaksi. Toivottavasti tästä ”oikealla tasolla” pysymisestä kyetään pitämään kiinni myös jatkossa.

    Itsekkin jossain vaiheessa kuvittelin ohjelman huomattavasti lyhyempänä. Kuitenkin jos ohjelmasta ei edes koeteta tehdä kahden liuskan mittaista, niin tämän jälkeen sillä onko pituutta 12 vai 17 liuskaa ei ole enää suurta merkitystä. Toivon siis ettemme ala tappamaan rikasta ja elävää kielenkäyttöä vain pituuden vuoksi.
    Tämän vuoksi myös sellaisia periaatteita(!), jotka joidenkin mielestä yhä ohjelmasta puuttuu kyetään yhä lisäämään. Ja onhan ohjelmassa vielä toistoa, josta voisi nipistää mittaa.

    Rakenteen osalta olisi mielenkiintoista kuulla miten ollaan päädytty juuri tähän valittuun. Monelle varmasti herää kysymys miksi ”kestävyys” -luku ei ole ensimmäisenä, kun ” Vihreä politiikka perustuu tämän riippuvuussuhteen ymmärtämiseen”. En pidä valittua huonona, mutta itse olisin ehkä valinnut toisin.

    Ja vielä kerran, pysytään periaatetasolla. Olemme sotkeneet vanhaan periaateohjelmaan toimenpiteitä ja poliittiseen ohjelmaan periaatteita. Koetetaan nyt saada aikaiseksi nimensä mukainen ohjelma.

  14. Edellisiä kompaten: tämä on periaateohjelma ja sen huomaa. Kiitos jo nyt hienosta työstä!

    Muutama sovinnainen kommentti osioittain:

    Oikeudenmukaisuus:

    – Tuotantoeläimet eivät saa olla pelkkiä välineitä vaan myös itsessään arvokkaita, joilla on oikeus lajityypilliseen elämään. Mikäli eläinten hyvinvoinnin toteuttaminen tekee elinkeinosta elinkelvottoman – so be it.

    Onnellisuus ja hyvinvointivaltio:

    – Tasapuoliset mahdollisuudet kouluttautua eivät riitä, jos mahdollisuudet ovat kaikille heikot. Hyvässä yhteiskunnassa jokaisella on AINA mahdollisuus kouluttautua paremmin, ei vain koska opiskelusta voi hyötyä, vaan myös koska uteliaisuus ja tiedonnälkä ovat oleellinen osa ihmisyyttä.

    Osallisuus:

    – Kansallisvaltio ei ole vihreille itseisarvo, vaan yksi päätöksenteon taso muiden joukossa.

    Kestävyys:

    – Parhaat vaikutusmahdollisuudet meillä oman valtion toimijoihin, joten kansallinen kilpailukyky jääköön kakkoseksi kestävyydelle

    Ja sitten niitä epäsovinnaisempia:

    1. Itseisarvot ovat muuten hyvin argumentoivassa ohjelmassa kummallinen outolintu, joka on vieläpä sidottu epämääräiseen lajikäsitteeseen. Samat periaatteet voisi ilmaista yhdistelemällä varovaisuusperiaatetta ja luonnon monimuotoisuuden roolia ekosysteemien ylläpitäjänä. Arvojen käsittäminen sopimuksina eikä minään yliluonnollisena sopisi tälle puoleelle parhaiten.

    2. Puolueen sitoutuminen ennestään olemassa oleviin käsitteisiin.

    Joku ehtikin jo kommentoimaan, että ohjelmasta on jätetty feminismi pois. Samoin oikeisto-vasemmisto ja iealismi-pragmatismi -jakoihin ei oteta kantaa. Olisi äänestäjää kohtaan reilua määrittää puolue olemassaolevien käsitteiden kautta. (tämä voisi myös lyhentää ohjelmaa!). Voimme tietysti välttää polaarisia akseleita jatkossa talouspolitiikan ulkopuolellakin. Vihreät eivät ole feministisiä tai sovinistisia vaan edellä!

    Arvostan kovasti työryhmän työtä, ja voisin ilolla toimia luonnoksenkin kuvailemassa puolueessa. Keep up the good work!

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Musta on hyvä irtaantua sanamagiasta ja pidättäytyä periaatteissa, jotka voidaan kuvata elävällä kielellä: feminismiä ei siis tarvitse mainita, jos sisältö on feministinen.

      1. Harkittuna vetona ihan arvostettava, mutta miten tämä eroaa kritisoimastamme ”en ole feministi, mutta kannatan tasa-arvoa” -ilmiöstä?

        1. Altti sanoo:

          Eroaa juurikin siinä, että jätetään se käsitteiden määrittely (”feministit ovat niitä muita”) ja puhutaan asiasta.

          1. Jani Untinen sanoo:

            Minustakin on hyvä, jos voidaan jättää määrittelyltään ristiriitaa aiheuttavat monitulkintaiset ilmaisut pois tekstistä.

    2. Simo Raittila sanoo:

      Go, Konsta, Go! 🙂

      Ainoa, mistä olen vähän eri mieltä (kuten sinä tietänetkin) ovat nuo käsitteet. Aina, kun pitäisi sitoa puolue johonkin kapeaan ja/tai monitulkintaiseen käsitteeseen, kuten vasemmisto, oikeisto tai feministö, niin irvistän kiusaantuneena.

      Puhutaan mieluummin itse asioista. Oikeat kantamme ovat niin paljon fiksumpia kuin ihmisten päähän käsitteillä maalautuvat stereotypiat.

  15. Sini Terävä sanoo:

    Kiitos kommenteista! Ne kaikki käsitellään työryhmässä.

    Tekstin pituus on tällä hetkellä noin yhdeksän ja puoli sivua. Se ei ole kaksi liuskaa, totta. Itse en pidä kymmentä sivua kuitenkaan liian pitkänä. Meillä on melko paljon periaatteita ja jos ne halutaan kuvata niin, että on mahdollista ymmärtää, miten juuri me asian näemme ja myös erottautua siten muista puolueista, ei pelkkä vapauden tai onnellisuuden mainitseminen riitä vaan ne on avattava kunnolla. Siitä on kyllä aivan samaa mieltä, ettei tuo tuosta juuri saisi venyä. Mielelläni kuulisin ehdotuksia siitä, mitä tekstistä tulisi jättää pois tai miten sitä muokata, jos halutaan pyrkiä merkittävästi lyhyempään tekstiin.

    Kieliasusta. Pohdimme ryhmässä melko paljon, millaista kieltä ja mitä käsitteitä käytämme. Tässä luonnoksessa ajatuksena oli se, että kirjoittaisimme mahdollisimman yksinkertaisesti ja välttäisimme politiikan jargonia, jos mahdollista. Tästä syystä esimerkiksi sanoa feminismi tai federalismi ei mainita mutta tätä varmasti pitää pohtia vielä. On ryhmässä meitäkin, jotka näkevät tiettyjen termien käytön itsessään olevan tärkeää. Itse esim. mielelläni puhuisin vihreästä feminismistä.

    Tekstin osuuksien järjestys on osin sattumanvarainen. Ryhmä ei ole arvottanut vapautta kestävyyden yläpuolelle muttei myöskään toisinpäin. Jokin järjestys on oltava ja tässä versiossa pituudeltaan laajempi teema tulee käsiteltyä ensin.

    1. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

      Älkää nyt missään tapauksessa tuoko tähän mitään ’Vihreä feminismi’ -ilmaisuja!

      Feminismi on sanana monelle punainen vaate, ja on kovin työlästä ryhtyä selittämään, mitä me sillä tarkoitamme. Käytettävissä on oikein kuvaava sana ’yhdenvertaisuus’, pidetään se! Olen muuten itsekin sitä mieltä, että sana ’feminismi’ on lähtökohtaisesti epätasa-arvoinen, koska sen kantasana on sukupuolisidonnainen 😉

  16. SamuliL sanoo:

    ”Ihminen on oman ruumiinsa omistaja ja hänellä on oikeus tehdä sitä koskevia pysyviäkin päätöksiä. Oikeutta omaan kehoon sekä elämään ja niitä koskeviin päätöksiin ei saa rajoittaa. Yhteiskunta voi kuitenkin rajoittaa näiden päätösten vaikutusta muihin ihmisiin ja edellyttää, että pitkävaikutteiset tai lopulliset päätökset tehdään vakaassa harkinnassa ja seurauksista tietoisena.”

    Viittako tämä terveys- ja päihdepolitiikkaan vai johonkin muuhun?

    Vastaisin, että kaikkeen. Se on tarkoitettu yleiseksi periaatteeksi, joka ei katso politiikan sektoria.

    1. Nina Brunberg sanoo:

      Hyväksyy itse tehdyn eutanasian, abortin ja päätöksen lopettaa hoidot jos sairauden jatkumisesta ei aiheudu muille haittaa sekä keholle/mielelle haitallisten aineiden nauttimisen lain sallimissa puitteissa?

      Yhteiskunta VOI rajoittaa päihderiippuvaisen / mieleltään sairaan / toimia, jottei hän vahingoita muita?

      Yhteiskunta edellyttää, että kansalainen on täyspäinen ja tietoinen tekemisiensä seurauksista eikä siksi juuri missään tilanteessa holhonnan tai rajoitteiden tarpeessa?

      No, onneksi lainsäädäntö määrittelee noita vähän tämäkämmin varsinkin alaikäisten suhteen.

      Kuten sanoit, tämä on periaateohjelma…

  17. SamuliL sanoo:

    ”Kestävä talous vaatii rahajärjestelmän uudistamista, sen perustumista todelliseen talouteen ja keinottelun ehkäisemistä.” Ehkä jotain sellaista voisi lukea jossain… En voi käsittää kuinka johdannaiset, futuurit ja veroparatiisit voivat olla sallittuja. Ne aiheuttavat enemmän ongelmia kuin viisi diktaattorivaltiota, mutta niitä vastaan ei sotia käydä…

    Tähän ohjelmaluonnos vastaa: ”Rahalla on merkitystä vain vaihdon välineenä ja kysynnän ja tarjonnan mittarina. Yritystoiminta ja julkinen talous tarvitsevat toimivia rahoitusmarkkinoita, mutta tyhjänpäiväinen pörssi- ja valuuttakeinottelu on kitkettävä pois taloutta ja ihmisiä häiritsemästä.”

  18. SamuliL sanoo:

    Luonnonsuojelun keinoja ei välttämättä tarvitse sanella ylhäältä päin.
    ja
    On asetettava saastuttamiselle tiukat rajat lainsäädännöllä, mutta jätettävä yksilöille ja yrityksille valinnanvapautta löytää erilaisia ratkaisuja omien tarpeiden ja olosuhteiden mukaan.
    ovat ristiriidassa keskenään.

    Nämä eivät ole ristiriidassa keskenään, koska keinoilla ja ratkaisuilla tarkoitetaan samaa. Tavoitteet taas ovat eri asia kuin keinot tai ratkaisut.

    1. Nina Brunberg sanoo:

      Ach so. Eli tapa ja tyyli =keinot (suojella luontoa) ovat vapaat kunhan (Suomen vai EUn vai YKn vai kenen?) lainsäädännön (saastuttamiselle) asetetut tiukat rajat saavutetaan.

      Tämähän on melkein lisäydinvoimalle annettu rakennusmandaatti, sillä tokihan se vähentää jollain eijariittakorholamaisella laskentakaavalla hiilidoksidipäästöjä ja Kioto & whatever kiittää.

      Sorry nipotus, mutta parempi nyt kuin vastapuolen sitku.

      1. SamuliL sanoo:

        Jos joku päätyy tuollaiseen lopputulokseen ja kokee itsensä muutenkin vihreäksi, niin kyllä hän voi minun puolestani olla osa vihreää liikettä. Minun mielestäni periaateohjelmasta pitää pystyä tekemään erilaisia johtopäätöksiä, koska johtopäätöksiin vaikuttavat muutkin asiat kuin poliittiset periaatteet (tiedot, luulot, riskiaversio…). Pitäisin hyvänä, että periaateohjelma ei ole sellainen monisatasivuinen raamattu, joka antaa suoria vastauksia kysymyksiin. Tai Raamattu on ehkä vähän huono vertaus, koska monesti Raamattu ei anna suoria vastauksia. Parempi kai sanoa, että periaateohjelman ei ole tarkoitus olla manuaali tai ensyklopedia, eikä sen ole tarkoitus olla pitkä.

        Mutta mitä vielä tulee ydinvoimaan, ohjelmaluonnoksessa todetaan myös: ”Nykyisenkaltaisen ydinenergian tuotannon riskit tuleville sukupolville ovat kohtuuttomia, joten emme voi sitä kannattaa.”

  19. SamuliL sanoo:

    ”Rahalla on merkitystä vain vaihdon välineenä ja kysynnän ja tarjonnan mittarina. Yritystoiminta ja julkinen talous tarvitsevat toimivia rahoitusmarkkinoita, mutta tyhjänpäiväinen pörssi- ja valuuttakeinottelu on kitkettävä pois taloutta ja ihmisiä häiritsemästä.”

    (sana tyhjänpäiväinen on harvinaisen vähättelevä; kunnioitetaan pikkasen kuitenkin pörssinoteerattuja osakeyhtiöitä, koska ei ne kaikki saatanasta ole 🙂

    Sikäli kuin pörsseistä ja arvopaperikauppasta on enemmän yleistä hyötyä kuin haittaa, kyse ei ole tyhjänpäiväisestä spekulaatiosta. Tämän syvemmälle aiheeseen ei ole menty, koska kyseessä on periaateohjelma eikä talousohjelma. Esimerkiksi Vinon talouspoliittinen ohjelma on 11 sivuinen (eikä kattavuudeltaan täydellinen), kun tässä pitäisi olla vähemmän sivuja ja koko maailma.

    1. Nina Brunberg sanoo:

      Reagoin sanoihin ”tyhjänpäiväinen” ja ”pois ihmisiä häiritsemästä”.
      Myös rahoitus- ja finanssipuolella on vihreitä.
      Muotoilisin lauseen neutraalimmin:

      ”Rahan ydinmerkitys on olla vaihdon väline sekä kysynnän ja tarjonnan mittari.
      Suomalainen yritystoiminta ja julkinen talous tarvitsevat toimivia rahoitusmarkkinoita. Spekulatiivinen pörssi- ja valuuttakeinottelu sekä monikansallisten yhtiöiden verosuunnittelu eivät edistä tätä suuntausta .”

      1. SamuliL sanoo:

        Kiitos. Tämä vaikuttaa hyvältä muotoilulta. Usein on niin, että saman ajatuksen voi pukea parempaan tai huonompaan vormuun.

  20. SamuliL sanoo:

    – Tuotantoeläimet eivät saa olla pelkkiä välineitä vaan myös itsessään arvokkaita, joilla on oikeus lajityypilliseen elämään. Mikäli eläinten hyvinvoinnin toteuttaminen tekee elinkeinosta elinkelvottoman – so be it.

    Tällä hetkellä ohjelmaluonnoksessa sanotaan eläimistä:
    ”Ihmisten ja ei-ihmisten raja ei ole mustavalkoinen. Biologisesti osa eläimistä on hyvin lähellä ihmistä, osa kauempana esimerkiksi itsetietoisuuden ja kivun kokemisen suhteen. Eläimillä on sen vuoksi osittain samanlaisia tarpeita kuin ihmisillä. Kun eläimet elävät osana ihmisten yhteiskuntaa, ihmisten on huomioitava nämä tarpeet eläinten ihmisenkaltaisuus huomioon ottaen. Emme esimerkiksi hyväksy kivun tai kärsimyksen aiheuttamista tuotantoeläimille, paitsi jos tarkoituksena on estää eläimen suurempi kärsimys.”

  21. Ja se onkin musta paras muotoilu, jota olen asiasta ikinä kuullut! Musta ois hyvä kuitenkin tunnustaa, että eläinten tarpeet voi olla arvokkaita, vaikka ne eivät olisikaan samakaltaisia kuin ihmisellä, ja että elukoita ei saa kohdella _pelkkinä_ välineinä, edes silloin kun ne ovat osa ihmisen tuotantokoneistoa.

    1. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

      Minuakin häiritsee tässä arvottaminen sen mukaan, kuinka ’ihmisenkaltaisia’ eläimet ovat.

      Eli jättäisin yksinkertaisesti lauseen muotoon ’Kun eläimet elävät osana ihmisten yhteiskuntaa, ihmisten on huomioitava nämä tarpeet’ Piste. ’Ihmisenkaltaisuus huomioonottaen’ ei tuo asiaan mitään lisäarvoa, vaan pelkästäään antroposentristä relativismia.

  22. Timo Pyhälahti sanoo:

    Ympäristö -sanan pitää otsikkotasollakin hypätä silmille vihreässä puolueessa ja periaateohjelmassa. Kun sen on ajateltu kulkevan yhdessä kestävyys-sanan kanssa, sen voisi siihen kirjoittaakin.
    ”Toimintatavat” on aika kapulaa, olisiko vaikka otsikko ”Reilu asenne” tms kuvaavampi?
    ”Vihreys ajaa vapauden, kestävyyden ja ympäristön asiaa reilun tekemisen asenteella” voisi olla aika lyhyt versio periaateohjelmasta…
    Perehtyminen ohjelmaan jatkuu osaltani, tässä vasta ensi kommentit otsikkotasolta…

  23. Simo J. Kr. Ruottinen sanoo:

    ”Teemme töitä sen eteen, että rikkaat ja köyhät eivät ajautuisi asumaan toisistaan erillään. Köyhien slummit ja rikkaiden westendit ovat väärää yhteiskunnan kehitystä.”

    –> Mielummin ”Teemme töitä sen eteen, että rikkaat ja köyhät eivät ajautuisi asumaan toisistaan erillään. Köyhien slummit ja rikkaiden eristyneet luksusasuinalueet ovat väärää yhteiskunnan kehitystä.”

    Ihan vaan, että Espoon Westendissäkin voisi äänestää meitä syyllistymättä.

    1. SamuliL sanoo:

      Westendejä on toki myös Lontoossa, Oslossa, Vancouverissa ja Brisbanessa muun muassa. Näissä kaikissa kaupungeissa West End on jotain parempaa. Kai tuo yksityiskohta on kuitenkin hyvä poistaa. Huomataa muuten, miten meillä on yleisnimiä huonoille alueille (slummi, getto, ongelmalähiö) mutta itselleni ei tule mieleen mitään yleisnimeä, no, westendeille.

  24. Kirsti Määttänen sanoo:

    Yleisesti ottaen onnistunut ja selkeä ohjelma. Siinä epäonnistunein on eläimiä käsittelevä kohta.

    Se on jo muotoilultaan sekava. Ihmisenkaltaisuuteen vetoaminen on argumenttina kehno, toistaa ’ihminen luomakunnan herrana’ – ajatusta tavalla, joka kai ei ole edes tarkoitus (?) En myöskään ymmärrä miksi periaateohjelmassa tulisi käyttää tilaa ottamalla kantaa ihmisten ja eläinten eron luonteeseen. – Eettisenä perustana tulee kai itsestäänselvästi olla kunnioittava ja vastuullinen suhde kaikkiin eläviin olentoihin.

    Ehdotan muotoiluksi seuraavaa:

    ”Silloin kun eläimet elävät osana ihmisten yhteiskuntaa, on olosuhteet järjestettävä niin, että edellytykset hyvinvointiin ja mahdollisuudet lajinmukaiseen elämään toteutuvat.”

    Tällöin kohta keskittyy asioihin, joista poliittisessa toiminnassa on kyse, siis olosuhteiden järjestämisessä ja säätelyssä.

    Tällä muotoilulla on mm. se hyvä puoli, että se koskee sekä lemmikkejä että tuotantoeläimiä.Tuotantoeläimistä on epäilemättä paikallaan olla myös oma erityiskohtansa.

    Kannatan aikaisempaa ehdotusta Westendin nimen poistamisesta köyhien ja rikkaiden asumiskohdasta. Se on leimaavaa puhetta. Simo Ruottisen ehdotusta muokkaisin vielä näin:

    ”Köyhien slummit ja rikkaiden eristyneet asuinalueet ovat huonoa yhteiskunnan kehitystä.”

    Ehkä kannattaisi ylipäätään kiinnittää huomiota siihen, koska käytetään erottelua oikea-väärä ja koska erottelua hyvä-huono. Asuinalueiden jyrkkä segregoituminen luo huonoja yhteiskunnallisia seuraamuksia, siksi sitä on hyvä ehkäistä. Vaikkei kukaan tee varsinaisesti ’väärin’.

    Myös finanssipolitiikkaa koskeva kohta on paikallaan muotoilla toisin. Kuten muutkin ovat huomauttaneet. Sekä ilmaukset ”tyhjänpäiväinen” että ”pois ihmisiä häiritsemästä” ovat kevytmielisiä ja epäonnistuneita.

    Koska katastrofaalisiin seuraamuksiin johtavan optioilla ja futuureilla yms. pelailun mahdollistavat fuusioitumiset kv. jättiyrityksiksi, kaipaisin mainintaa myös pienten yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimisesta. – Vai menikö sellainen ohi silmien? –

  25. Jani Untinen sanoo:

    Tähän periaateohjelmaanhan varmaan voi ottaa vinkkejä kansainvälisiltäkin kentiltä. Ks. esim.: European Green Party ja Four Pillars of the Green Party.

    Voisikohan muuten vihreiden asioita (kuten periaateohjelmaa?) kehitellä tuollaisella Wiki-tyylillä? (Ks. esim.: Wiki-vaaliohjelmat avaavat poliittista päätöksentekoa ja ViNO-wiki.)

  26. Jani Untinen sanoo:

    Pitääkö vihreisiin kuuluvan ihmisen olla filantrooppi? Voiko vihreisiin kuuluva olla misantrooppi? Pitäisikö tähän ottaa kantaa periaateohjelmassa?

  27. Katariina Lampi sanoo:

    Tehkää nyt hyvät ihmiset jo pesäero uskovaisiin ja vaatikaa kirkon ja valtion erottamista toisistaan. Elämme luonnontieteiden, evoluutiobiologian, bioastronomian jne. aikaa. Faktat ovat tärkeitä. Uskonnonvapaus on luulemisen vapautta. Ei ketään pidä tietenkään siitäkän hyvästä syrjiä, mutta eivät nämä viittaukset puolueohjelmaan kuulu. Jos ne ovat mukana, ne antavat kuvan, että kun tämä on niin hienoa ja kunnioitettua…Ei ole eikä pidäkään olla.

    Emme voi pelastaa kaikkea. Itse pidän näitä tärkeimpinä:
    1. Pelastetaan vanhat metsät
    2. Pelastetaan Itämeri
    3. Panostetaan ydinvoimaa parempaan eli näillä näkymin esim. fuusiovoiman kehittämiseen
    4. Erotetaan kirkko ja valtio
    5. Mennään eteenpäin, ei taaksepäin

    1. Virpi Kauko sanoo:

      No sitähän tuossa juuri vaaditaankin:

      ”Erilaisilla maailmankatsomuksellisilla ja aatteellisilla yhteisöillä tulee olla yhdenvertainen asema suhteessa valtioon.”

      Tämähän tarkoittaa käytännössä, että ev.lut. ja ortod. kirkon valtiollinen erityisasema pitää poistaa, ts. kirkot erottaa valtiosta. Vanhassa ohjelmassahan tämä johtopäätöskin oli kirjattuna erikseen. Tässä on näköjään päädytty pehmeämpään muotoiluun, mutta asiasisältö on sama.

      Uskonnonvapauden kunnioittaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että uskontoja pidettäisiin jotenkin hienoina ja kunnioitettavina. Se tarkoittaa sitä, ettei ketään saa syrjiä eikä suosia muilla elämänalueilla uskontonsa perusteella – tärkeä seuraus yhdenvertaisuusperiaatteesta.

      Se tarkoittaa myös vapautta uskonnoista. Nykykäytännössähän lapsilla ei ole uskonnonvapautta, vaan heidän on osallistuttava uskonnonopetukseen jos vanhemmat kuuluvat kirkkoon.

      Uskonnonvapauden pitäisi tarkoittaa myös sitä, että ”Jumalan pilkkaaminen” ei ole rikoslaissa määritelty rangaistavaksi, kuten se nykyään on.

      Vaikka me elämmekin luonnontieteiden aikaa ja faktat ovat tärkeitä, niin tästä ei seuraa että valtion tai puolueen pitäisi ottaa uskontoihin joku kanta. Ei ihmisiä voi estää uskomasta vaikka joulupukkiin jos haluavat.

  28. Niilo Tarnanen sanoo:

    Luonnos on hyvää tekstiä, vaikkakin jonkin verran turhaa toistoa tuntuu olevan.

    Seuraava lause hyppäsi silmille:

    ”Osallistumisen ja mielipiteen vapaus ovat politiikan keskeisin sisältö.”

    Musta nämä ovat pikemminkin hyvän politiikan keskeisin lähtökohta. Politiikan sisältönä kiinnostavampia ja lopulta toivottavasti myös keskeisempiä ovat sitten ne ongelmat, joiden ratkaisemiseksi osallistumisen ja mielipiteen vapautta tarvitaan. Kuten vaikkapa ilmastonmuutos, talousjärjestelmä tai eriarvoisuus.

  29. Virpi Kauko sanoo:

    Ohjelma vaikuttaa yleisesti ottaen aika hyvältä. Tiivistystä se kyllä kaipaisi.

    Hyvä, että työryhmä on päättänyt jättää pois sellaisia turhia sanoja kuin feminismi, vasemmisto ja oikeisto.

    Myös sanat ”onnellisuus” ja ”oikeudenmukaisuus” joutavat pois. Kaikkihan niitä tavoittelevat, mutta tarkoittavat niillä eri asioita. Kerrotaan me vain mitä me tavoittelemme, antaa itsekunkin päätellä vastaako se hänen omaa käsitystään onnellisuudesta tai oikeudenmukaisuudesta vai ei.

    Jäsennyksen epäjohdonmukaisuudesta jo mainittiinkin. Pitää päättää, onko arvoja ja periaatteita kaksi vai seitsemän vai jotain siltä väliltä, ja sitten noudattaa samaa jaottelua. Eikä mitään 2.3 -pykäliä, vaan vain yhden tason väliotsikoita.

    1. Kestävyys ykköseksi. ”Ihmiskunta on täydellisen riippuvainen maapallon luonnosta.- – – Vihreä politiikka perustuu tämän riippuvuussuhteen ymmärtämiseen.” Tämä on erinomainen kappale, eikä sitä saa piilottaa jonnekin sisäsivuille. Siitä pitää aloittaa ja se pitää painaa lihavoidulla. Vastuu tulevaisuudesta kuuluu samaan yhteyteen.

    2. Vapaus ja yhdenvertaisuus sopisivat saman otsikon alle, nehän ovat ihmisoikeuksia.

    3. Avoimuus

    4. Kansainvälisyys ja yhteisvastuu. Noissa puhutaan samoista asioista, turha toistaa.

    Toimintatapoja en käsittelisi omana kappaleenaan, vaan kunkin periaatteen yhteydessä voisi olla ehdotuksia miten niitä käytännössä toteutetaan.

    Tuo ohjelman kappalehan sisältääkin paljon itsestäänselvyyksiä: ”Hyväksymme kuitenkin vain sellaiset toimenpiteet ja menettelytavat, jotka ovat linjassa periaatteidemme ja arvojemme kanssa.” Eihän tuollaista tarvitse erikseen sanoa.

  30. Virpi Kauko sanoo:

    Tässä vielä ehdotuksia, mitä ohjelmaluonnoksesta joutaisi poistaa ilman että jää jotain olennaista sanomatta:

    ”Jokaisella on myös oikeus elää haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita toisten oikeuksia samaan. Ihmisen vapaus päättyy siihen, mistä alkaa toisen vapaus. Vapauden tulee olla yhdenvertaista kaikille.”

    Tuo sama ajatus on toistettu monessa kohtaa. Säästäkää tämä muotoilu, poistakaa muut.

    ”Vapaus on myös sisäistä: esimerkiksi vapautta sovinnaisuudesta. Emme tarvitse moraalinvartijoita, jotka julistavat, ettei maalla saa asua, ettei kaduilla saa tanssia tai ettei mies saa itkeä.”

    No tarvitaanko sitten moraalinvartijoita, jotka julistavat, ettei lihaa saa syödä eikä omalla autolla ajaa? Tuo on täysin turhaa löpinää, joka ei sano mitään mutta johon vastustajien on liiankin helppo iskeä. Pois.

    ”Vihreille syrjinnän kielto ei ole vain sanahelinää, vaan sen mukaisesti toimitaan kaikissa tilanteissa. Vastustamme syrjintää kaikissa sen muodoissa.”

    Tällaiset ”kun sanomme X, niin tarkoitamme ihan aikuisten oikeasti X” -jankutukset pois.

    ”Yhdenvertainen yhteiskunta on kaikille paras yhteiskunta.”

    Eihän tuo ole totta – tyranneille diktatuuri on tietenkin parempi yhteiskunta, jos ovat itse vallanpitäjien puolella. Voi tehdä mitä haluaa eikä tarvitse perustella tekemisiään medialle ja kansalle.

    ”Ihmistä tulee kohdella ennen kaikkea yksilönä – niin sosiaalitoimen asiakkaana, potilaana, turvapaikanhakijana kuin syytettynäkin. Joskus heikompaan ryhmään kuuluville on oikeudenmukaista antaa erioikeuksia, esimerkiksi kiintiöpaikkoja.”

    Viimeinen lause pois. Se on vieläpä ristiriidassa edellisen kanssa. Juuri kiintiöpaikat ja muut erioikeudet ovat asia, jonka oikeudenmukaisuus on hyvinkin kyseenalaista.

    ”Vihreistä on vaurauden oikeudenmukaista jakamista, että verotus kiristyy tulojen kasvaessa.”

    Verotus on nyt jo progressiivista – tarkoittaako tuo, ettei mitään muutosta tarvita?

    Olemme tähän asti vaatineet perustuloa sekä verotuksen kohdistumista enemmän kulutukseen ja saastutukseen (haittaverot) kuin ansioihin. Kyllä kai yhä?

    ”Ihmisten ja ei-ihmisten raja ei ole mustavalkoinen. Biologisesti osa eläimistä on hyvin lähellä ihmistä, osa kauempana esimerkiksi itsetietoisuuden ja kivun kokemisen suhteen. Eläimillä on sen vuoksi osittain samanlaisia tarpeita kuin ihmisillä.”

    Yhdyn muiden tuosta esittäämään kritiikkiin. Ei eläinten hyvän kohtelun perusteena voi olla oletus niiden ihmisenkaltaisuudesta. Pois.

    ”Ihmisten onnellisuus syntyy monenlaisita asioista. Yksi ihminen ei voi päättää toisen puolesta, mikä tekee hänet onnelliseksi. – – – Laajasti ymmärrettynä onnellisuus ei ole vain ohikiitävä mielihyvän tunne, vaan syvempää tyytyväisyyttä omaan elämään.”

    Tuo koko kappale pois. Siinähän juuri selitetäänkin, miksi onnellisuuteen ei voi ottaa kantaa periaateohjelmassa.

    ”Meistä ei kasva ihmisiksi käyttäytyviä ihmisiä sattumalta. Kasvaakseemme täyteen potentiaaliin tarvitsemme etenkin lapsina muiden ihmisten huolenpitoa ja ohjausta. Meidän on pidettävä hyvää huolta siitä monimutkaisesta inhimillisen vuorovaikutuksen kudelmasta, joka siirtää ja synnyttää elämäntaitoja sekä opettaa suhtautumaan toisiin ihmisiin kunnioittavasti ja luottaen.”

    Poispoispois. Tuossa valutaan jo selfhelp- kirjallisuuden tyyppiseen filosofointiin.

    ”Demokratia on liian hieno asia kehittämättä jätettäväksi. Kansanvallan uudistaminen ja parantaminen on jatkuva prosessi.”

    Pois.

    ”Meillä ei ole puku-, ikä- tai sukupuolikoodia, vaan kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan sellaisina kuin ovat. Ihminen voi olla ihan yhtä uskottava kukkamekossa, pillifarkuissa kuin jakkupuvussakin. Pyrimme tietoisesti nostamaan yhteiskunnalliseksi vallankäyttäjiksi vähemmistöjä, jotka jäävät muissa puolueissa helposti syrjään. Meillä nuoren ei tarvitse näyttää ja kuulostaa keski-ikäiseltä voidakseen astua johtoon.”

    Kun pukeutumisasiat nostetaan periaateohjelmaan, syntyykin hiukan paradoksaalisesti sellainen vaikutelma, että ulkonäkö ja imago ovatkin yhtä tärkeitä kuin varsinaiset poliittiset periaatteet. Siksi tuokin pois.

  31. Olli Orimaa sanoo:

    ”Erilaisilla maailmankatsomuksellisilla ja aatteellisilla yhteisöillä tulee olla yhdenvertainen asema suhteessa valtioon.”

    Suomen lait perustuu vahvasti kristilliseen perinteeseen, miten tällainen lause voidaan siis käytännössä toteuttaa? Lisätään vähän sharia-lakia, okkultismia ja buddhalaisuutta?

    Onko jotenkin kohtuullista, että uskonto jolla on esim 4 miljoonaa jäsentä alistetaan oikeudellisesti 5 hengen uskonnolliseen yhteisöön? Pitääkö ateistien alkaa haudata omat ruumiinsa?

    Eikö tähän realistisempi malli olisi esimerkiksi, että kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia lain edessä?

    1. Virpi Kauko sanoo:

      Yhteisöjen yhdenvertaisuus suhteessa valtioon tarkoittaa täsmälleen samaa kuin uskontojen tasa-arvoisuus lain edessä. Vai onko sinusta noissa jotakin eroa?

      Ja miten ihmeessä se, että 5 tai 5000 hengen yhteisön ei ole pakko osallistua enemmistön uskonnonharjoitukseen ja sen kustannuksiin, olisi sen isomman yhteisön ”alistamista”?

      Eri uskontojen yhdenvertaisuus ei voi toteutua millään muulla tavalla kuin että laissa ei oteta niihin mitään kantaa. Ne ovat yhdistyksiä aivan kuten puolueet ja urheiluseuratkin.

      Jos laissa on jotakin uskontoon viittaavaa, niin asia ei tietenkään korjaudu sillä, että lakiin lisätään uskonnollisia pykäliä, vaan päinvastoin ne kaikki pitää poistaa ja puhua vain maallisista asioista. Kukin uskontokunta voi omia uskonasioitaan pohtia keskenään.

      Suomen lait perustuu vahvasti kristilliseen perinteeseen,

      Eivätkä perustu. Laissa tosin on yksittäisiä omituisia jäänteitä siltä ajalta, kun uskonnonvapautta ei ollut, kuten jumalanpilkan kriminalisointi. Henki- ja omaisuusrikokset taas ovat ihmisyhteisöissä olleet rangaistavia jo huomattavasti kauemmin kuin kristinuskoa oli edes keksitty.

      Annahan joku esimerkki laista, joka mielestäsi perustuu nimenomaan kristinuskoon?

    2. Virpi Kauko sanoo:

      ”Pitääkö ateistien alkaa haudata omat ruumiinsa?”

      Tuo oli niin ihmeellinen kysymys, että vastaan siihen erikseen.

      Minkä ihmeen takia ruumiiden hautaamisella pitäisi olla jotain tekemistä uskonnon tai uskonnottomuuden kanssa?

      Asiallisesti ottaenhan se on osa yhdyskunnan jätehuoltoa. Jotakin pitää raadoille tehdä, muuten ne mädäntyessään aiheuttavat haju-, terveys- ja viihtyvyyshaittoja eläville.

      Joissakin kulttuureissahan vainajat käytetään ihmisravinnoksi ja toisissa viedään vuorille korppikotkille. Jostakin syystä meidän kulttuurissamme sellaisia ekotehokkaita ratkaisuja ei kuitenkaan hyväksytä, joten ruumiit pitää sitten haudata tai polttaa.

      Tarvitaan siis maata, haudankaivajia, uuneja ja muita hautauspalveluja. Mutta miksi ihmeessä hautausurakoinnin pitäisi olla jonkun yhteisön monopoli, ja miksi juuri uskonnollisen yhteisön?

      Kaikissa ihmisyhteisöissä on tapana myös järjestää jonkinlaisia rituaaleja keskuudestaan poistuneen jäsenen muistoksi. Mutta tietenkin se, millaisia rituaaleja, riippuu vainajasta ja/tai hänen omaisistaan.

      Uskontokunnat voivat tietysti tuottaa seremoniat omille jäsenilleen. Mutta miksi uskonnottoman hautaamiseen tai peijaisiin tarvittaisiin kristittyä pappia tai siunattua kirkkomaata?

  32. Laku sanoo:

    Kyllähän tuon VIHREÄKSI periaateohjelmaksi havaitsee, sekä hyvässä että pahassa 🙂

    Hyvässä tosiasiallisen sisällönsä eli juurikin niiden periaatteiden osalta, mutta pahassa vihreän ilmaisutapansa vuoksi 🙂

    Jälkimmäisellä tarkoitan tässäkin keskustelussa esitettyä pilkuntarkkaa viilausta hyvyyden sopivasta asteesta ja sen parhaimmasta mahdollisesti ilmaisusta. Tällä on toki oma tärkeä arvonsa, mutta jos pitäydymme ainoastaan tällä tasolla, niin tämäkin teksti jää pelkästään sisäpiirin omaksi tekstiksi.

    Mielestäni olisi kuitenkin oleellista, että tällainenkin ohjelma olisi osa ”ulospäin” suuntautuvaa viestintää, eli viestintää erityisesti potentiaalisille vihreille (äänestäjille ja aktiiveille), ja toki myös medialle 🙂

    Toivoisinkin huomattavasti ytimekkäämpää ilmaisua – ja ennen kaikkea visiota. Vision tulisi olla myös ymmärrettävän kokonaisvaltainen. Tästä hyvä esimerkki on luonnoksen otsikko: siinä on kolme erillistä asiaa – vieläpä sellaisia, jotka ovat jokseenkin itsestään selvyyksiä (vihreässä kontekstissa).

    Vihreillä pitäisi olla joku selkeä ja ytimekäs visio, johon tähdätään. Tämä tarkoittaisi myös sitä, että vihreät eivät enää keskittyisi nykyisen korostuneesti vääryyksien vastustamiseen, vaan vihreillä olisi tarjota kokonaisvaltainen näkemys tulevaisuuden yhteiskunnasta. Nyt tällainen ajatus on liiaksi rivien välissä.

    Vihreän vision tulisi olla sellainen, että sitä voi sitten tuutata joka välissä ja soveltaa yksittäisiin poliittiisiin kysymyksiin, aloitteisiin, tiedotteisiin jne. Parhaimmillaan se olisi sellainen, joka tarttuisi ihmisten huulille. Jokainen suomalainen tietäisi, mitä vihreät ovat ja mihin he pyrkivät. Nyt tuntuu siltä, että melko monella suomalaisella ei ole oikein kunnon käsitystä nykyvihreydestä ja nykyvihreistä.

    Ehdotan vihreäksi visioksi VIHREÄÄ HYVINVOINTIVALTIOTA, joka olisi siis eräänlainen sos.dem. / p-mainen hyvinvointivaltio vol. 2.0. Malli, jossa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden (kestävyyden) ohella huomioidaan myös ekologinen kestävyys. Siis kaikki se, mitä tämä luonnos pitää sisällään, mutta niin, että tällä kokonaisuudelle on ytimekäs nimike.

    Ja mitä tulee periaateohjelman pituuteen, niin vihreille voisi sopia kaksi versiota periaateohjelmasta. Yhden sivun ytimekäs tiivistelmä, joka olisi ensisijainen ulospäin suuntautuneessa viestinnässä. Ja sitten olisi vaikkapa 10 sivun mittainen ja tiivistelmää avaava versio siitä kiinnostuneille ja vihreiden oman toiminnan ohjenuoraksi.

    Ps. Ja jos nyt vähän siitä ilmaisusta minäkin, niin tuo ”pelastetaan” on tosiaan vähän sellaista höttöä. Selkeä visio ja sitten sen yksityiskohdat on vaan, että tällainen se vihreä maailma tulevaisuudessa tulee olemaan. Piste.

    1. Marikka Sand sanoo:

      Missä on tykkää-nappi, kun sitä erityisesti kaipaa?

      1. Laku sanoo:

        Keskuspuistossa oli sen verran hyvä tuulenvire, että tuulettui vähän tällainen umpisempikin kallo 🙂

        Tuli nimittäin vielä se mieleeni, että tässähän menee vähän periaatteet ja toimenpiteet sekaisin.

        Ehdotan siis lisäksi vielä sen, että laaditaan erikseen toimeenpide- ja erikseen toimenpideohjelmat. Toki nimet näille voi olla muutakin, ja missään nimessä 🙂 yhdenkään ohjelman pääotsikossa ei saa olla ohjelma-käsitettä. Alaotsikkoon ne.

        Mutta siis: Periaateohjelmaan vain ne aidot periaatteet ja arvot, eli juuri nämä oikeudenmukaisuudet ja muut. Niiden luulisi mahtuvan yhdellekin A4:lle – tai sitten vihreys on oikeasti melko hämärä juttu vihreillekin :).

        Toimeenpideohjelmaan tulisi sitten tiivistystä (n. 10 sivua) siitä, että progressiivista vai ei. Siihen olisi hyvä sitten kerrankin raapia vihreitä vastauksia vähän jokaiselle oleelliselle politiikan osa-alueelle. Ja tosiaan niin, että olisi kokonaisvaltainen visio. Jopa vaikka energiapolitiikkaan.

        Ja näitä sitten tarkennellaan puolue- ja vaaliohjelmissa kulloinkin vallitsevan tilanteen mukaan.

        Ps. Periaatteissa on tosiaan hyvä olla myös joku viittaus toimintapoihin eli siihen, että uskomme monipuoluedemokratiaan, vaikka muilla puoleilla onkin ihme ajatuksia 🙂

  33. Marikka Sand sanoo:

    Vaikka tuloerojen pienentäminen on tavoitteena oikeudenmukainen ja hyvä, täytyy muistaa, että sanamuotona se herättää mielikuvan aggressiivisesta ”rikkailta poisottamisesta”. Ehkä voisimme puhua samasta asiasta ”tuloerojen tasoittamisena” tai ”köyhyyden poistamisena” tai ”riistottomasta tienaamisesta”. Siitähän on kyse: saahan sitä olla joku, jolla on paljon, kunhan ei ole ketään, jolla ei ole mitään.

    Nykyaikainen vihreys ei mielestäni voi ottaa ihmiseltä pois ajatusta omasta vaurastumisesta. Ensinnäkään se ei ole vapautta, jota peräänkuulutamme. Jos haluan tehdä töitä varallisuuteni kasvattamiseksi, pitää minulla olla oikeus siihen. Ei kukaan saa päättää toisen puolesta, mikä on kohtuuullinen maksimi. Sen sijaan voimme hyvinkin määritellä kohtuullisen minimin.

    Ei ole myöskään oikeudenmukaista rokottaa innovatiivisia, ahkeria riskinottajia, itseään kouluttavia ja eteenpäinpyrkiviä työntekijöitä. Jos ajattelemme, että ihmisen pitää ensisijaisesti saada toimeentulonsa kuin työstä, unohdamme myös kestävyyden.

    Mielestäni meidän tulee korostaa, että tuloerojen tasaaminen toteutuu parhaiten oikeudenmukaisella, progressiivisella verotustavalla, jolloin voidaan puuttua välistävetämiseen (pörssi, yritystuet, yhteisövero jne.)

    Ihmisen mielenterveydelle tekee hyvää saada tehdä töitä, saada siitä palkkaa, ja saada tavoitella hyvää elämää. Kun ihminen voi hyvin, hän on valmiimpi jakamaan sitä muillekin (katsokaa vaikka, ketkä äänestivät perussuomalaisia).

    Kuulin kerran jonkun viisaan sanovan ”kyllä varauksella on parempi kuin ehdoton ei”.

    1. Virpi Kauko sanoo:

      Samaa mieltä.

    2. Rosa Meriläinen sanoo:

      Mun mielestä tavoitteena pitää nimenomaan olla pienet tuloerot, eikä ainoastaan köyhyyden poistaminen, koska juuri se suhteellisuus tarkoittaa tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa elämänpiirit ja -tavat eivät karkaa liian kauas toisistaan.

      1. Virpi Kauko sanoo:

        Elämänpiirit ja -tavat toki karkaavat ihmisten kiinnostusten mukaan ihan eri planeetoille joka tapauksessa, vaikka tuloeroja ei edes olisi.

        Joku on töissä paperitehtaassa, toinen yliopistossa. Joku lukee Tiede-lehteä ja Suomen Luontoa, toinen Seiskaa ja Iltistä. Joku katsoo tv:stä Avaraa luontoa, toinen BB-taloa ja maajussinmorsianta, kolmas ei mitään. Joku uskoo vankasti Jumalaan, toiselle se on Joulupukin kaltainen satuolento. Joku pyöräilee kaikki matkat kesät talvet, toinen autoilee. Joku asuu isossa kaupungissa, toinen pikkukylässä.

        Toisaalta hyvinkin eri elämänpiireistä peräisin olevat ihmiset voivat löytää yhteisiä mielenkiinnon kohteita, myös hyvin rikas ja hyvin köyhä. Ei tämä ole raha-asia.

        Ja niin pieniä tuloeroja ei voi ollakaan, etteikö jollakulla olisi varaa hienoon taloon ja toisella nippanappa vuokrayksiöön. Tai ettei joku shoppailisi huvikseen kun toinen joutuu venyttämään penniä saadakseen uudet talvikengät. Ei edes kommunismissa.

        Elämäntapojen erilaisuutta ei voi millään välttää. Eikä minusta pitäisikään. Sehän on sitä kulttuurista monimuotoisuutta, jota muuten pidämme hyvänä asiana.

  34. Petri Turunen sanoo:

    Voisiko onnellisuuden ja hyvinvoinnin kohdalla pohtia LYHYESTI myös kulttuurista ja henkistä puolta?
    Ei tosin kovin trendikästä, kun meneillään jonkin sortin kansallinen itsensätyhmentämisohjelma, jossa sivistysarvotkin mielletään helposti vain kilpailukyvyn ja kasvun palvelijoiksi? Ei sillä, etteikö kulttuuri olisi nopeasti kasvava teollisuudenala, kun eletty yli luonnonvarojen eikä enää mahdollista kuluttaa materiaalisesti entiseen malliin,
    mutta mutta (se kuuluisa päämäärien rapautuminen välineiden alle). Tieteellä innovaatiosysteemin osana ei taida mennä paljon paremmin ja akateemisesta vapaudesta jäljellä vain surkea illuusio – kaipaisivat poliittista puolustajaa, olisiko tässä vihreillä näytön paikka?

    Kiitos hyvästä keskustelusta, tätä on ollut ilo seurata.

    1. Rosa Meriläinen sanoo:

      Tieteen vapaudesta on muuallakin toivottu, että sitä käsiteltäis ohjelmassa! Kulttuurista pitäis kehittää muotoiluita, jotka ei kuulostais kauheelta hurskastelulta, vaan oikeilta poliittisilta periaatteilta…

      1. Virpi Kauko sanoo:

        Tieteen vapaudesta olisi minustakin syytä ohjelmassa puhua. Nykyäänhän sitä rajoittaa mm. se, että yliopistojen perusrahoitus on kitsasta ja väärin painottunutta: maksetaan suoritetuista tutkinnoista ja julkaistuista artikkeleista määrän mukaan, laadulla ei ole niin väliä.

        Näin ollen yliopistot joutuvat kerjäämään rahaa yksityisiltä tahoilta, jotka sitten päättävät mitä tutkitaan. Ja pahimmassa tapauksessa tutkimukset omitaan liikesalaisuuksiksi, jolloin ne eivät hyödytä muuta yhteiskuntaa eivätkä ilman julkista vertaisarviointia edes ole varsinaisesti tiedettä.