Kommentoi ohjelman uutta versiota

Periaateohjelmasta on valmistunut uusi versio, joka on parhaillaan vihreiden yhdistysten kommentoitavana. Tässä alla on kyseinen versio teidän luettavaksenne. Mitä olette mieltä? Olemmeko menneet oikeaan suuntaan?

 

Vihreiden periaateohjelma – Vastuu, vapaus, välittäminen


Vihreät on olemassa turvatakseen tulevaisuuden. Haluamme pelastaa ympäristön: lajien kirjon, luonnon kauneuden, vesien puhtauden. Haluamme pelastaa ihmiset: poistaa kurjuuden, katkaista väkivallan kierteet, antaa kaikille vapauden elää omana itsenään. Haluamme pelastaa politiikan: antaa ihmisten päättää itse, lopettaa korruption, sallia mielipiteiden kirjon.

Vihreässä maailmassa ilmaston lämpeneminen saadaan pysähtymään. Maapallo on yhteinen ja kaikki sen asukkaat yhtä tärkeitä riippumatta siitä, minkä valtion rajojen sisälle sattuvat syntymään. Ympäristön ja eliölajien monimuotoisuutta vaalitaan.

Vihreässä Suomessa kannetaan vastuuta ympäristöstä eikä velkaa jätetä tulevien sukupolvien maksettavaksi. Ihmiset ovat vapaita ja yhdenvertaisia ja päätöksenteko perustuu kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen. Vihreässä Suomessa välitetään heikoimmista ja vaalitaan oikeudenmukaisuutta. Hyvinvointivaltio on entistä ehompi.

Vihreässä yhteiskunnassa politiikka ohjaa markkinoita eikä päinvastoin.  Kaikilla ihmisillä on samat oikeudet riippumatta siitä, kuuluvatko vähemmistöön vai enemmistöön. Ihmisten mielipiteitä kuullaan – valta kuuluu kaikille. Kulttuuri kukoistaa, kun kaikki saavat toteuttaa itseään. Tiede ja taide kasvattavat ymmärrystämme. Eläimiä ei suljeta pieniin häkkeihin. Ihmiset löytävät paikkansa omista yhteisöistään ja mielekästä tekemistä.

Me vihreät haluamme edistää seuraavia arvoja ja periaatteita rakentaessamme maailmaa:

Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta. Ihmisen toiminnan tulee sopeutua ympäristön kantokykyyn. Hyvinvoinnin on perustuttava kohtuutalouteen. Emme saa elää tulevien sukupolvien kustannuksella.

Vapaus ihmisille elää omaa elämää. Ihmisten vapauksia ja oikeuksia tulee vaalia. Hauskoja asioita ei kannata kieltää vain varmuuden vuoksi. Osallistumisen ja mielipiteen vapaus ovat politiikan keskeinen lähtökohta. Kaiken julkisen toiminnan on kestettävä päivänvalo. Tiedon tulee olla vapaata ja avointa.

Välittäminen muista ihmisistä. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja kaikilla tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet. Ihmisiä tulee auttaa ympäri maapallon. Vihreät rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa ja maailmaa.

Sen lisäksi, mitä tavoittelemme, Vihreille on tärkeää, miten tavoitteet saavutetaan. Haluamme uudistaa politiikanteon läpinäkyvämmäksi, osallistavammaksi ja reilummaksi.

2. Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuudesta


Ihmiskunta on täysin riippuvainen ympäristöstä. Emme selviydy ilman luontoa, kuten yhteyttämistä, veden puhdistusta, pölytystä ja ravinteiden kiertoa. Ympäristöstä huolehtiminen ei ole ylellisyyttä, vaan elinehto. Suojelemalla luontoa suojelemme itseämme.

Ympäristö asettaa rajat toiminnallemme – tiedostamme sitä tai emme. Voimme joko rakentaa hyvinvointia ympäristön rajoja kunnioittaen tai rikkoa niitä, kunnes ympäristön rapautuminen pudottaa hyvinvointimme pohjan pois. Jos ilmastonmuutoksen annetaan riistäytyä käsistä ja runnella maailmaa, ei Suomen vientiteollisuudellakaan mene hyvin.

Vain ympäristöä varjelemalla voimme lopulta taata terveyden ja turvallisuuden, kukoistavan talouden ja työpaikkoja sekä hyvinvoinnin. Toisaalta ylikulutus ja -kuormitus luovat vain näennäistä hyvinvointia.

Vastuunkanto ympäristöstä on oikeudenmukaista, sillä usein ympäristön tärvelemisestä kärsivät ensimmäisenä ja eniten kaikkein heikoimmat. Vihreät rakentaa nykyisten sukupolvien hyvinvointia heikentämättä tulevien sukupolvien mahdollisuuksia omaan hyvinvointiinsa.

Sen paremmin linnut kuin saasteetkaan eivät pysähdy rajalla. Siksi vastuu ympäristöstä ylittää valtioiden rajat. Olemme vastuussa monimuotoisen luontomme säilymisestä paitsi itsellemme, myös koko ihmiskunnalle. Vastaavasti meillä on velvollisuus puuttua ympäristön tuhoamiseen omien rajojemme ulkopuolella. Olemme sidottuja yhteisten ongelmien ratkaisemiseen kansalaisuudesta ja kotipaikasta riippumatta.

Me suomalaiset kuormitamme ympäristöä selvästi yli kestävän tason. Emme voi paeta Suomen erityisolosuhteiden selän taakse. Kylmä ilmasto ei pakota meitä rakentamaan lämpöä hukkaavia koteja eivätkä pitkät etäisyydet valitsemaan paljon bensaa kuluttavia autoja. Olemme vastuussa omista valinnoistamme. Kiinalaiset eivät pyöritä hiilivoimaloitamme eivätkä venäläiset hakkaa aarniometsiämme.

Suomella on käsissään vastuun kantamisen valttikortit. Meillä on vaurautta, osaamista ja kehittynyttä teknologiaa. Meillä on toimiva yhteiskunta, uusiutuvia luonnonvaroja ja kulttuurin juuret luonnossa. Siksi Suomen tulee toimia ympäristönsuojelun edelläkävijänä.

Luonnolla on myös itseisarvo. Saimaannorpalla, kaitakämmekällä ja miljoonilla muilla lajeilla on erottamaton oikeus elää tällä planeetalla. Vanha lehto jykevine tammineen, tupasvillan täplittämä aapasuo ja vapaana virtaava koski ovat arvokkaita paitsi meille ihmisille, myös itsessään.

Ihmisen hyödyntämät eläimet eivät ole Vihreille vain tuotannontekijöitä, vaan tuntevia olentoja. Tuotantoeläimillä on oikeus lajityypilliseen elämään ilman kohtuutonta kärsimystä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että turkistarhaus kielletään.

Vihreät tukee voimakkaasti luonnonmukaista tuotantoa eläinten eettisen kohtelun, tuotteiden puhtauden ja ympäristön hyvinvoinnin vuoksi. Luomussa ei käytetä geenitekniikkaa, koska maatalouden geenitekniikan riskit ja ekologiset vaikutukset ovat vielä selvittämättä.

Kaiken tämän vuoksi Vihreät on valmis voimakkaisiin toimiin ympäristön ja luonnon suojelemiseksi. Talouden sovittaminen ympäristön kantokyvyn rajoihin edellyttää mullistusta tavoissamme tuottaa ja kuluttaa.

Ilmastokriisin ratkaisemiseksi yhteiskunta on rakennettava ripeästi uudelleen vähäpäästöiseksi ja lopulta päästöttömäksi. Energiatalouden pitää perustua huippuunsa vietyyn tehokkuuteen ja kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan.

Tarvitsemme harppauksen luonnonvarojen käytön tehokkuudessa. Tarvitsemme kertakäytön ja saastuttamisen sijaan raaka-aineiden ja päästöjen suljettua kiertoa. Tarvitsemme luonnonarvojen sisällyttämistä kaikkeen päätöksentekoon. Ennen kaikkea tarvitsemme kohtuutta haluissamme.

Ympäristön kuormitukselle voidaan tarvittaessa asettaa rajat kielloilla ja normeilla. Usein hinnoilla ja tiedolla ohjaaminen on kuitenkin tehokkaampaa ja taloudellisempaa. Monissa tapauksissa markkinaehtoisilla ohjauskeinoilla saadaan sama ympäristöhyöty pienemmillä kustannuksilla – tai samalla hinnalla suurempi ympäristöhyöty. Aiheuttajan on maksettava ympäristön tuhoamisesta täydet kustannukset, joiden pitää näkyä kaikkien tuotteiden hinnoissa.

Omien ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien turvaamiseksi meidän on vältettävä kohtuuttomia riskejä. Siksi emme kannata esimerkiksi ydinvoiman tuotantoa. Suhtaudumme myönteisesti uusien teknologioiden mahdollisuuksiin, mutta vaadimme selvittämään niiden vaikutukset ihmisille ja ympäristölle.

Kohtuutalous

Parhaimmillaan markkinatalous tyydyttää tehokkaasti ihmisten tarpeita. Toimiakseen reilusti ja kestävästi se tarvitsee kuitenkin vahvat pelisäännöt.

Nykyään elämme velaksi tavalla, joka on kohtuuton niin taloudelle, ihmisille kuin ympäristöllekin. Talouskasvumme perustuu luonnonvarojen ylikulutukseen ja saasteiden tuottamiseen yli kestävän tason. Eriarvoistumisessa ja syrjäytymisessä kartutamme sosiaalista velkaa, joka erääntyy maksettavaksi tulevina vuosikymmeninä.

Kohtuutalous toimii kestävästi sukupolvelta toiselle. Emme halua yhteiskuntaa, jossa ensin tulleet viettävät kulutusjuhlaa ja jättävät laskun jälkeensä tuleville. Talous voi jatkaa kasvuaan, kunhan se ei perustu yli varojen elämiselle. Taloutta kasvattaa myös, kun hiilivoimaloita korvataan hakevoimaloilla, paperilehtien sijaan myydään sähköisiä lehtiä ja ihminen ostaa palveluita siivoojalta tai hierojalta.

Sukupolvelta toiselle kestävä talous ei synny ilman oikeudenmukaisia päätöksiä. Esimerkiksi huoltosuhteen heikkenemiseen on vastattava tavalla, joka ei ole kohtuuton millekään ikäryhmälle. Vihreässä talousajattelussa oikeudenmukaisuudella on iso rooli.

Bruttokansantuotteen kaltaiset vanhat mittarit eivät enää riitä. Kohtuutaloudessa rinnalle tarvitaan ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin huomioon ottavia mittareita.

Vaurastumisemme perustuu maailmanlaajuisiin markkinoihin ja niillä vallitsevaan luottamukseen. Kansainväliseen kauppaan pitää saada säännöt, jotka takaavat reilun palkan, kohtuulliset työolot ja ympäristönsuojelun korkean tason kaikkialla. Valtioiden pitää kansainvälisellä ja -valtaisella yhteistyöllä taata, ettei kukaan saa epäreilua kilpailuetua hyväksikäyttämällä työntekijöitä tai tuhoamalla ympäristöä. Talous voi olla todella vapaata vain silloin, kun se ei rajoita toisten vapautta – kun kaivos ei vie oikeutta puhtaaseen veteen tai vaatetehdas työntekijän oikeutta terveeseen elämään.

Vihreät haluaa rakentaa talousjärjestelmän, joka tyydyttää kaikkien ihmisten perustarpeet eikä vain harvojen ahneutta. Talouden on autettava poistamaan köyhyys ja tarjottava kaikille reilu mahdollisuus vaurastua

Lainsäätäjän tulee asettaa ihmisten, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin turvaavat tiukat reunaehdot. Niiden sisällä talouden, työn ja yrittäjyyden pitää olla mahdollisimman vapaata. Yrityksillä ja ihmisillä tulee olla oikeus valita omien tarpeiden ja olosuhteiden perusteella parhaat keinot, joilla ne saavuttavat yhteisesti asetetut ympäristö- ja hyvinvointitavoitteet.

Valtioiden on oltava vahvoja toimijoita, jotka pystyvät ohjaamaan yksityistä taloutta. Siksi julkinen talous ei saa ylivelkaantua ja ajautua velkojien armoille.

Valtion ja kuntien velkaantuminen merkitsee käytännössä veronkorotusten tai palveluiden leikkausten lykkäämistä tulevaisuuteen. Velkaa on oikeudenmukaista ottaa vain, jos se hyödyttää myös niitä ihmisiä, jotka aikanaan joutuvat velan maksamaan takaisin. Julkinen velkaantuminen voi olla järkevää, kun investoidaan tulevaisuuteen: koulutetaan tulevia sukupolvia, ehkäistään syrjäytymistä tai nostetaan taloutta lamasta.

3. Vapaus

Ihmisten vapauden kunnioittaminen ja edistäminen ohjaavat kaikkea vihreää ajattelua. Kannatamme voimakkaasti niin sananvapautta, uskonnonvapautta, yrittämisen vapautta kuin yksityisyydensuojaakin – myös ja erityisesti silloin, kun olemme jonkun kanssa eri mieltä. Vapaudet kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille.

Jokaisella ihmisellä on oikeus elää haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita toisten oikeutta samaan. Todellinen vapaus vaatii rinnalleen tukea: tietoa vaihtoehdoista, koulutusta jonka turvin tehdä punnittuja valintoja ja taloudellista turvaa, jotta ihminen ei juutu valinnanmahdollisuudet riistävään köyhyyteen. Vapaus on myös sisäistä, esimerkiksi vapautta sovinnaisuudesta ja omista ennakkoluuloista. Ihmisen ei tarvitse olla samanlainen kuin naapurinsa tai yhteisönsä, vaan jokaisella on oikeus valita oman elämänsä polku.

Oikeus oppia uutta läpi elämän ja ilo saada elämyksiä luovat mahdollisuuden sille, että voi toteuttaa itseään ja kukoistaa. Omaehtoisen kansankulttuurin lisäksi tarvitaan myös vahvaa julkisesti tuettua kulttuurielämää, jossa voidaan pelotta omistautua uuden etsimiselle. Yksikään kunta ei voi sysätä vastuuta taidetarjonnasta naapurille, vaan kulttuuriperinnön täytyy löytyä läheltä ja olla saavutettavissa joka sukupolvelle.

Jokaisella täysivaltaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeviin päätöksiin. Lainsäädännöllä voidaan rajoittaa näiden päätösten vaikutusta muihin ihmisiin. Samoin voidaan edellyttää, että peruuttamattomat tai pitkävaikutteiset päätökset tehdään vakaasti harkiten ja täysin seurauksista tietoisena. Ihmisellä on oikeus paitsi hyvään elämään, myös hyvään kuolemaan.

Ihmisen vapaus päättyy siihen, mistä toisen vapaus alkaa. Esimerkiksi sananvapauteen kuuluu oikeus puhua mutta vain vuorollaan, toisen samaa oikeutta kunnioittaen.

Ihmisten perusoikeuksia ei voi toisten vapauksilla rajoittaa. Länsimaan asukkaan vapautta toteuttaa mielihalujaan voi rajoittaa esimerkiksi kehitysmaan asukkaan oikeus ihmisarvoiseen elämään. Vastustamme Euroopan rakentamista linnoitukseksi, jonka sisälle ei pääse muualta edes turvaa hakemaan. Vapaus kuuluu kaikille.

Vapautta voidaan rajoittaa silloin, kun rajoituksilla turvataan yksilön tulevat valinnanmahdollisuudet ja hyödyt varmasti ylittävät haitat. Täyskieltojen sijaan pitää aina ensin harkita vähemmän rajoittavia ohjauskeinoja.

Vapaus liittyy läheisesti yhdenvertaisuuteen, onnellisuuteen ja osallisuuteen. Todellinen vapaus toteutuu kaikille vain, jos ihmisillä on yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Vapaus päättää omasta elämästään on sekä edellytys onnellisuudelle että itsessään tärkeä onnellisuuden lähde. Ilman vapautta ei puolestaan voi olla osallisuutta eikä demokratiaa.

Yhdenvertaisuus
Vapauden tulee koskea yhdenvertaisesti kaikkia. Ketään ei saa syrjiä minkään henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjinnän poistamisen lisäksi haluamme rakentaa yhdenvertaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua yhdenvertaisina  – silloinkin, kun käyttää pyörätuolia, asuu maalla tai ei ole varaa bussilippuun.

Yhdenvertaisuus ei synny itsestään. Se vaatii asenteiden muuttumista ja pitkäjänteistä työtä. Myös yhteiskunnan rakenteita on muutettava. Kenenkään ei tarvitse eikä tule alistua syrjintään.

Ihmistä tulee kohdella ennen kaikkea yksilönä – niin potilaana, turvapaikanhakijana kuin syytettynäkin. Vanhempien sosiaalinen asema ja muu tausta vaikuttaa kuitenkin usein ihmisten mahdollisuuksiin. Erityisesti on ponnisteltava niiden ihmisten tukemiseksi, joiden mahdollisuuksia ennakkoluulot, vaikeat olosuhteet ja epäonninen tausta hankaloittavat. Joskus yhdenvertaisuutta parannetaan parhaiten antamalla heikompaan ryhmään kuuluville väliaikaisesti tasoitusta, esimerkiksi kiintiöpaikkoja.

Yhteiskunnan pitää huomioida erilaisten ihmisten tarpeet yksilön ominaisuuksista riippumatta ja kaikkien palveluiden pitää olla helposti lähestyttäviä kaikille.

Naisten alhaisempia palkkoja, miesten syrjäytymistä ja muita sukupuolittuneita ongelmia vastaan pitää taistella. Siksi esimerkiksi vanhempainvapaa pitää jakaa vanhempien kesken tasan ja vain miehiä koskeva asevelvollisuus lopettaa. Parisuhteita pitää kohdella lain edessä yhtäläisesti puolisoiden sukupuolista riippumatta.

Vihreät kunnioittaa uskonnonvapautta ja haluaa, että kaikkia uskonnollisia ja muita maailmankatsomuksia kohdellaan tasa-arvoisesti. Erilaisilla maailmankatsomuksellisilla yhteisöillä tulee olla yhdenvertainen asema suhteessa valtioon. Puolustamme uskontokunnista riippumattoman valtion ideaa myös kansainvälisesti ja toimimme sen eteen, että uskonnonvapaus toteutuu kaikkialla.

Onnellisuus
Ihmiset tavoittelevat elämässä monia eri asioita: terveyttä, sivistystä, yhteisön arvostusta, perhettä. Useimmat meistä haluavat olla myös onnellisia. Laajasti ymmärrettynä onnellisuus ei ole vain ohikiitävä mielihyvän tunne, vaan syvempää tyytyväisyyttä omaan elämään.

Yhteiskunta ei voi taata kenenkään onnellisuutta. Politiikalla voidaan kuitenkin tarjota ihmisille edellytyksiä tehdä onnellisen elämän mahdollistavia valintoja. Jokainen ihminen tietää itse parhaiten, mikä tekee juuri hänet onnelliseksi.

Vihreät haluaa edistää ihmisten mahdollisuuksia hyvään ja onnelliseen elämään. Siksi politiikan tärkeysjärjestys pitää laittaa uusiksi. Onnellisuuspolitiikan kannalta voi olla järkevää esimerkiksi parantaa perhevapaita ja kaventaa tuloeroja, vaikka talouskasvu hieman hidastuisikin.

Ihmisillä pitää olla aikaa tehdä niitä asioita, jotka ovat heidän onnellisuutensa kannalta tärkeitä, kuten vaalia terveyttään reippailemalla viereisellä nurmikentällä tai lähtemällä yhdessä läheisten kanssa konserttiin.

Osallisuus ja valta

Vihreät haluaa luoda yhteiskunnan, jossa valta jakautuu tasaisesti ja jossa valta on sekä helposti kritisoitavaa että kumottavaa.

Viisaus ei asu vain valtiokoneistossa. Tulevaisuuden suunnan määritteleminen on ihmisten tehtävä. Valtio on vain yksi hallinnollinen keino auttaa ihmisiä toteuttamaan itseään hyvässä yhteiskunnassa.

Kansalaisten oikeudet turvataan parhaiten, kun päättäjät voi vaihtaa parempiin reiluissa vaaleissa. Osallistuminen ei saa kuitenkaan jäädä vain joka neljäs vuosi pudotettuun äänestyslippuun. Suoraa demokratiaa kuten kansalaisaloitteita ja kansanäänestyksiä tarvitaan tukemaan edustuksellista demokratiaa, tuottamaan parempia päätöksiä ja palauttamaan luottamusta politiikkaan. Vihreiden mielestä demokratiassa valta kuuluu kaikille kaiken aikaa, myös vaalien välissä.

Politiikassa on kysymys arvoista ja ihanteista. Siksi muillakin kuin koulutetuilla ammattilaisilla on oltava mahdollisuus kertoa näkemyksensä. Emme usko vahvoihin johtajiin, vaan yhdessä etsittyihin ratkaisuihin. Siksi haluamme valtansa rajat tuntevan presidentin ja vahvan eduskunnan, paikkansa tietävät virkahenkilöt ja arvonsa tuntevat kansalaiset.

Sananvapaus takaa sen, että valtaa pitäviä voi kritisoida vapaasti. Vapautta kunnioittavassa yhteiskunnassa on sanomisen ja loukkaantumisen vapaus, ei vaientamisen kulttuuria. Rikkaan kansalaiskeskustelun ylläpitäminen on meidän kaikkien asia.

Kansanvalta edellyttää poliittisten vapauksien lisäksi sivistystä. Myös köyhempien on päästävä harjoittelemaan uuden teknologian käyttöä, jotta rikkaiden ja köyhien välille ei synny uusia kuiluja.

Läpinäkyvyyttä ja avoimuutta on lisättävä kaikilla päätöksenteon tasolla. Ihmisille on tarjottava tietoa julkisesta päätöksenteosta siellä missä he ovat: turuilla, toreilla, netissä, kouluissa ja työpaikoilla.

Tietoyhteiskunta mahdollistaa uudenlaisen radikaalin avoimuuden, jossa julkisesti tuotettu tieto tarjotaan helposti kaikkien saataville. Tiedon jakaminen tarjoaa aktiivisille kansalaisille tavan osallistua ja yrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Kansanvaltaisuuden on oltava läpileikkaava periaate kaikilla päätöksenteon tasoilla. Järjestöt, kunnat, kuntayhtymät, valtiot ja valtioiden liitot on demokratisoitava. Päätöksiä kaikkia koskevista asioista, kuten eläkkeistä tai sosiaaliturvasta, ei saa antaa vain harvoja edustavien eturyhmien päätettäväksi. Päätökset pitää tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä, joiden elämään ne vaikuttavat.

Demokraattisemman Suomen lisäksi haluamme demokraattisemman maailman. Haluamme YK:sta vahvan yhteenliittymän. Ilmastonmuutoksen kaltaiset maailmanlaajuiset ongelmat on välttämätöntä ratkaista yhdessä. Kansainvälisestä yhteistyöstä on apua myös monissa pienemmissä kysymyksissä, kuten valtioiden välisten ja sisäisten konfliktitien ratkaisemisessa.

4. Välittäminen


Vihreät välittää Suomen ja maailman ihmisistä. Siksi meille tärkeitä ovat oikeudenmukaisuus, rauha ja valtio, joka huolehtii kaikista jäsenistään.

Välittäminen on oikeudenmukaisuutta

Oikeudenmukaisuuden mittari on se, kuinka hyvin yhteiskunnan heikointa jäsentä kohdellaan. Oikeudenmukainen valtio turvaa hyvän elämän kaikille ja kaikissa elämäntilanteissa. Jokainen meistä voi joskus olla heikko.

Oikeudenmukaista on turvata pienet tuloerot ja riittävä toimeentulo kaikille. Vihreistä on reilua, että veroa peritään maksukyvyn ja haittojen mukaan. Hyvätuloisilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus osallistua yhteiskunnan rakentamiseen muita enemmän.

Tuloerojen pienuus hyödyttää lopulta kaikkia, myös hyvätuloisia. Rikkaat eivät tarvitse ympärilleen piikkilankaa ja kaikkialla on turvallista liikkua. Oikeudenmukaisissa yhteiskunnissa ihmiset ovat keskimäärin onnellisempia.

Nykyään köyhyys ja monet muut ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Vastaavasti rahalla on tapana mennä rahan luokse, ja korkea koulutustaso periytyy. Kaikki eivät siis pääse aloittamaan samalta lähtöviivalta. Pelikenttää on tasoitettava koulutuksella, sosiaaliturvalla ja verotuksella.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa työttömyyttä tai tyytymättömyyttä ei päästetä keskittymään ja peruspalvelut ovat laadukkaita asuinpaikasta riippumatta. Emme halua Suomen jakautuvan köyhien slummeihin ja rikkaiden aidattuihin asuinalueisiin.

Välittäminen ei saa pysähtyä valtioiden rajoihin. Ihmisillä on oikeus vapauteen puutteesta ja kurjuudesta kaikkialla maailmassa. Kehitysyhteistyöhön tulee käyttää vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, jotta luomme edellytyksiä sille, että kaikilla olisi mahdollisuus nostaa itsensä köyhyydestä.

Kauppapolitiikka ei saa estää köyhiä maita kehittymästä ja kansainvälisin sopimuksin on varmistettava, ettei ilmastonmuutos koidu kohtuuttomaksi köyhimmille. Diktatuurien tukeminen on lopetettava ja asekauppa saatava kuriin. Niin kauan kuin elämme kansallisvaltioiden maailmassa, on oikeudenmukaisuuden ehtona myös se, että valtioita kohdellaan oikeudenmukaisesti – mutta myös se, että muut ovat valmiita puuttumaan, kun jokin valtio sortaa omia kansalaisiaan

Hyvinvointivaltio kuntoon ja perustarpeet täytetyiksi

Ihmisten onnellisuuden ja hyvinvoinnin edellytyksiä luodaan hyvinvointivaltiossa. Se on suomalaisten rakentamista asioista parhaita. Kukaan meistä ei ole yksin vastuussa itsestään.

Kattava turvaverkko, tasokkaat terveyspalvelut, jokaisen mahdollisuus kehittää ja kouluttaa itseään, pienet tuloerot – nämä kaikki luovat onnellisten yhteiskuntaa. Hyvinvointivaltion turvaamiseksi pitää vaalia vapaata yritteliäisyyttä, reilua työelämää ja kestävää tuotantoa.

Terveys on useimmille tärkeä onnellisuuden edellytys. Terveyden merkitys korostuu, kun se puuttuu: kovin sairaana on vaikeaa olla onnellinen. Kuntien ja valtion on turvattava kaikille yhtäläinen oikeus saada parasta mahdollista hoitoa.

Sairauksien hoitamisen lisäksi pitää edistää terveyttä. Sairauksien ennaltaehkäisy on paitsi parempaa ihmisten hyvinvoinnille, myös taloudellisesti välttämätöntä, kun väestö ikääntyy ja tarpeet kasvavat. Lisäksi terveellinen ravinto, puhdas juomavesi ja saasteeton ilma ovat terveen elämän edellytyksiä Suomessa ja koko maailmassa. Kaikille on löydyttävä ilmaisia ja kivoja liikuntapaikkoja läheltä. Mielekäs työ, yhdessä tekeminen ja ihmiskontaktit torjuvat luisumista synkkyyteen.

Apua tarvitsevilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja auttamaan kykenevillä ihmisillä velvollisuus auttaa, yli rajojen. Me Suomessa voimme tukea muiden ponnisteluja elämällä ihmisiksi: maksamalla nuorten naisten työstä kehitysmaiden tehtaissa säällistä palkkaa, käyttämällä vain kestävän siivun maailman luonnonvaroista ja auttamalla hädänalaisia meillä ja muualla.

Yhteiskunta tarvitsee työtä toimiakseen, koska tarvitsemme tekemisen lisäksi myös vaurautta, josta hyvinvointivaltion moninaiset menot kustannetaan. Työn pitää olla kaikille kannattavaa ja siitä pitää saada reilu korvaus. Kukaan ei saa jäädä väliinputoajaksi työtä ja sosiaaliturvaa yhteen sovittaessaan.

Työn pitää olla myös oikeudenmukaista. Työehtojen noudattaminen, sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä, turhien pätkätöiden lopettaminen sekä mahdollisuus sovittaa helposti yhteen työ ja muu elämä ovat edellytyksiä reilulle työelämälle.

Työtä pitää riittää kaikille. Työn kautta ihminen kokee olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa. Siksi työ on oikeus niillekin, joiden työllistyminen ilman tukia on vaikeaa.

Työhön on helpompi osallistua, kun sosiaaliturvaviidakkoa korvataan yksinkertaisella ja kannustavalla perustulolla. Perustulo vapauttaa ihmiset tekemään valintoja, sillä se ei jätä ketään väliinputoajaksi. Se antaa turvaa niin pätkätyöläisille, pienituloisille kuin yrittäjillekin.

Työ ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan väline toteuttaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa – ja monille myös itseään. Työn vastapainoksi tarvitaan myös lisää vapaa-aikaa. Samalla voidaan työmäärää jonkin verran jakaa suuremmalle joukolle.

Koulutus tarjoaa välineitä osallistua yhteiskuntaan ja työelämään. Kaikilla on oikeus laadukkaaseen ja maksuttomaan koulutukseen perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Kaikilla tulee olla vapaus valita itselle parhaiten sopiva koulutuspolku. Vapauteen kuuluu myös mahdollisuus välillä tehdä virheitä ja valita harha-askelten jälkeen uusi polku.

Minua ei ole ilman meitä

Yksilöinä olemme jokainen arvokkaita ja ainutlaatuisia. Yhteiskunnassa kohtaamme kuitenkin toisemme ja voimme olla enemmän kuin yksin. Ihmiseksi kasvetaan toisten ihmisten kanssa.

Meistä ei kasva ihmisiksi käyttäytyviä ihmisiä sattumalta. Tarvitsemme etenkin lapsina huolenpitoa ja ohjausta. Monimutkainen inhimillisen vuorovaikutuksen kudelma siirtää ja synnyttää elämäntaitoja sekä opettaa suhtautumaan toisiin ihmisiin kunnioittavasti ja luottaen.

Yhteiskuntamme ei kehity, jos suljemme silmät epäoikeudenmukaisuuksilta tai emme uskalla puuttua virheisiin. Kaikkien meidän pitää välittää siitä, mitä yhteiskuntamme tekee – olemme sen jäseniä, halusimme tai emme. Yhteiskuntaa ei tule rakentaa niin, että samalla suljetaan osa ihmisistä sen ulkopuolelle. Yhteiskunnan osana oleminen ei saa olla vaikeaa tai tuntua turhalta.

Meidän ei tarvitse aina pitää toisistamme. Meidän on kuitenkin aina tultava toimeen. Meidän on rakennettava siltoja sinne, missä ne on poltettu.

Ihmiskunta on kansainvälinen perheemme. Vihreille ihmiset ovat ensisijaisesti yhteisen maailman eivätkä kansallisvaltioiden kansalaisia. Emme usko asevarustelun tuottamaan turvallisuuteen, vaan inhimilliseen turvallisuuteen.

Suomalaisten pitää toimia reiluuden ja yhdenvertaisuuden puolesta maailmalla samoin kuin kotimaassa. Velvollisuutemme on parantaa maailmaa harjoittamalla eettistä ulkopolitiikkaa ja pitämällä kehitysyhteistyötä ja rauhanrakentamista sen keskiössä.  Haluamme edistää ihmisoikeuksia, rauhaa ja demokratiaa maailmassa myös ulkopolitiikan keinoin. Vihreiden pitkän aikavälin visiossa liikkumisen vapaus ei tunne rajoja.

5. Vihreät toimintatavat


Yksi syntysyy vihreille on ollut halu tuulettaa ummehtunutta ja harvainvaltaista poliittista kulttuuria. Emme ole vain toisinajattelijoita, vaan myös toisintekijöitä.

Olemme sitoutuneet avoimuuteen kaikessa toiminnassamme. Neuvotteluissa tekemämme sopimukset kestävät päivänvalon. Ajamme lisää avoimuutta päätöksentekoon kaikkialla, missä toimimme – niin eduskunnan valiokunnissa, kunnanvaltuustoissa kuin Euroopan unionissa.

Vihreät on avoin ja epähierarkkinen puolue, jossa viimeisinä mukaan tulleet saattavat olla ensimmäisinä vuorossa, jos vain ideoita, intoa ja osaamista riittää. Olemme sitoutuneet tiukkaan rotaatioon eli tehtävien kierrättämiseen. Näin kenestäkään ei tule korvaamatonta ja valtaa saadaan jaettua useammalle.

Vihreät tähtää avoimeen keskusteluun, jossa kaikkia osapuolia kuunnellaan. Kiellettyjä aiheita ei ole. Jos olemme väärässä, haluamme kuulla miten. Jos esittämämme ratkaisu ei toimikaan, olemme valmiit etsimään toimivamman. Vihreät pitää kiinni tavoitteistaan, mutta ymmärtää, että ne voidaan saavuttaa monella eri tavalla.

Hyväksymme vain sellaiset toimintatavat, jotka ovat linjassa periaatteidemme kanssa. Tarkoitus ei pyhitä keinoja.

Kannatamme hyviä aloitteita, vaikka ne eivät olisi alun perin Vihreiden keksimiä tai emme saisi aloitteen toteutumisesta kunniaa. Tärkeintä on hyvä lopputulos.

Pyrimme jatkuvasti parantamaan sisäistä demokratiaamme. Haluamme kuunnella puolueen ulkopuolisia ihmisiä, jotta emme unohdu omaan kuplaamme. Emme vaadi liittymään puolueeseen, vaan meillä saa toimia sitoutumattomanakin, tasaveroisena jäsenten rinnalla.

Vihreissä ei ole puku-, ikä- tai sukupuolikoodia, vaan kaikki ovat tervetulleita sellaisina kuin ovat. Ihminen voi olla yhtä uskottava kukkamekossa, pillifarkuissa kuin jakkupuvussakin. Pyrimme nostamaan yhteiskunnalliseksi vallankäyttäjiksi vähemmistöjä, jotka jäävät muissa puolueissa helposti syrjään.

Suuret muutokset vaativat ihmisten tuen. Vihreät sitoutuu ehdottomaan väkivallattomuuteen kaikessa toiminnassa. Väkivallalla ei saavuteta ihmisten sydämiä. Väkivalta tuottaa väkivaltaa, eikä väkivaltainen yhteiskunta voi olla hyvä kuin vahvimmille. Olemme valmiit hyväksymään itsellemme vain sellaiset menettelytavat, jotka soisimme myös kanssamme eri mieltä oleville.

Vihreät ei rakenna yhteiskuntaa yhden ryhmän etujen mukaisesti vaan sellaiseksi, että se on oikeudenmukainen. Etsimme kansainvälisesti yhteisiä arvoja ja tavoitteita.

Demokraattisessa yhteiskunnassa käydään keskustelua arvoista. Vihreät kannustaa itseään ja muita suomalaisia keskustelemaan niiden kanssa, jotka ovat asioista eri mieltä. Me kannatamme demokratiaa, avointa yhteiskuntaa ja vilkasta poliittista keskustelua.

21 Responses to "Kommentoi ohjelman uutta versiota"

  1. Muutama kommentti:

    “Luonnolla on myös itseisarvo.”

    Liberaalin puolueen ei pitäisi tällä tavalla määritellä todellisuutta. Karsastamme jumalallisten argumenttien käyttöä politiikassa, mutta samalla omaan periaateohjelmaamme on eksymässä varsin uskonnollissävytteinen, metafyysinen väite todellisuuden luonteesta. Itse toivoisin puolueen pysyvän sekulaarina.

    “Luomussa ei käytetä geenitekniikkaa, koska maatalouden geenitekniikan riskit ja ekologiset vaikutukset ovat vielä selvittämättä.”

    Periaateohjelman tarkoitus ei liene määritellä, mitä on luomutuotanto? Voisiko muotoilu olla esimerkiksi: Geeniteknologian käytöstä maataloustuotannossa voidaan päättää vasta kun sen ekologiset vaikutukset on selvitetty. Toisaalta varovaisuusperiaate on mainittu myös kyseisen luvun viimeisessä kappaleessa, eikä GMO:sta välttämättä tarvitse mainita mitään: Omien ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien turvaamiseksi meidän on vältettävä kohtuuttomia riskejä. Siksi emme kannata esimerkiksi ydinvoiman tuotantoa. Suhtaudumme myönteisesti uusien teknologioiden mahdollisuuksiin, mutta vaadimme selvittämään niiden vaikutukset ihmisille ja ympäristölle.

    Pidän ohjelman globaalista otteesta. Toivottavasti se ei katoa myöhemmissä versioissa.

  2. Ulla Kommonen sanoo:

    Ehdotan, että perustetaan Vihreä kansalaistalo, tai Vihreä talo, konkreettinen rakennus, jossa kuka vain voi käydä reilulla kahvilla tai teellä, tehdä yhteiskuntaa ja maailmaa hyödyntäviä aloitteita, jotka palkattu työntekijä ohjaa oikeaan osoitteeseen (ministeriöön, kaupungin valtuustoon tms.), löytää mielekkään vapaaehtoisjärjestön esillä olevasta ’järjestökirjastosta’, käydä kurssilla oppimassa jotain uutta (puutarhanhoitoa, ensiapua, tietokoneen käyttöä, kestovaippojen ompelua, esiintymistaitoa, joogaa, yms. ). Hyvin tärkeää olisi että kansalaistalossa olisi kurssien ajaksi järjestetty lastenhoito, jotta sen puute ei estäisi kursseille osallistumista. Kansalaistalo sijaitsisi paikalla, minne on helppo tulla sekä bussilla että autolla, esim. Pohjois-Helsingissä. Siellä pitäisi siis olla kunnollinen parkkipaikka, jotta esim. lähistön maaseudulla asuva kotiäiti voisi ajaa sinne mennäkseen kurssille (jolloin jättää lapsensa talon kerhoon hoitoon) ja osallistuakseen talon kahvilan, kaupan, toimiston tai puutarhapalstan hoitoon ja saisi samalla mielekästä tekemistä, mikä auttaisi häntä työhön paluussa. Ideaalitilanteessa lähistön maaseudulla asuva autoilija otettaisiin kansalaiskeskukseen yhtä tervetulleena vastaan kuin raitiovaunulla tai bussilla kulkeva kaupunkilainen. Kansalaistalossa olisi kauppa, josta voisi ostaa luomujauhoja, kananmunia, vihanneksia, reilun kaupan tuotteita yms, joista osa voisi sadonkorjuunaikaan tulla talon omalta palstalta, osa tulisi esim. lähimaaseudulta sen yllä olevan esimerkkikotiäidin kyydissä, hänen naapurissaan olevalta luomuviljatilalta. Eri järjestöt saisivat vuokrata tiloja Vihreästä talosta, ja toimintaa olisi aamusta iltaan. Nuorille olisi bänditilat, koululaisille iltapäiväkerho. Kaikki halukkaat saisivat tehdä puutarhapalstalla töitä palkatun tai vapaaehtoisen puutarhurin ohjauksessa. Vihreässä talossa olisi Vihreän liikkeen toimisto, ja kansalaisaloitteista pidettäisiin keskusteluita tarpeen mukaan. Ensimmäinen Vihreä talo perustettaisiin Helsingin liepeille, myöhemmin muidenkin kaupunkien lähelle, kaupungin ja maaseudun rajamaastoon, sillaksi kaupunkien ja maaseudun välille (kuten Haavisto haikaili sitä siltaa). Keväisin järjestettäisiin taimitoreja, syksyisin sadonkorjuutoreja. Rahaa voitaisiin kerätä yhteiskuntaa tai kehitystyötä varten, aina uusien poliittisten tilanteiden mukaan. Vihreä talo toimisi kaiken hyvän asialla, suuntaa antavana ja sitä aktiivisesti hakevana ajatusten ja toiminnan kattilana. Ei kuitenkaan liian ’hippinä’ jotta se tavoittaisi mahdollisimman monen, taustasta tai koulutuksesta riippumatta. Esikuvia tällaiselle talolle löytyy Englannista, voin antaa tarkempia esimerkkejä jos tämä idea saa tulta alleen. Vihreä talo toimisi hyvän, kestävän yhteiskunnan asialla kansalaisia osallistavana ja voimauttavana maaperänä. Jotain konkreettista, minne voi mennä vaalien välissä ja aina! Minulla on enemmänkin ideoita tämän talon toimintaan, mutta tässä nyt tärkeimmät.

  3. Ulla Kommonen sanoo:

    Lisäyksenä tähän Vihreän talon ideaan – tämä on siis lateraalia ajattelua periaateohjelman innostamana. Eli kuinka voidaan edistää ja hioa Vihreää liikettä osallistamalla ihmiset käytännön tasolla mukaan.

  4. Karla Loppi sanoo:

    Pidän tästä ohjelmasta tosi paljon, siinä on monia tärkeitä ja kauas kantavia ajatuksia saatu muotoiltua niin, että nimenomaan PERIAATE näkyy ja on helppo kertoa muillekin ymmärrettävästi. Esimerkiksi vaikka kansainvälisten markkinoiden säätelyn ja vapauden suhde ja miksi.

    Olen lukenut tämän nyt kolme kertaa ja joka kerta alkaa suurella nolostumisella. En mitenkään kehtaa sanoa itseäni ”pelastajaksi” ja nolottaa että tässä heti aluksi julistaudutaan sellaiseksi oikein tautologian kanssa. Nolottaa tosi paljon, ja epäilen että tästä tulee vielä sanomista. Kuka on näin… rohkean muotoilun rohjennut tehdä?

  5. “Luonnolla on myös itseisarvo.” Jos tämä tuntuu uskonnolliselta, sitä voisi tarkentaa esim. näin: Luonto ei ole olemassa vain ihmistä varten. Monimuotoisuus on rikkautta. Monimuotoisuuden väheneminen on riski koko elinympäristön säilymiselle ja ainakin huonontaa sen laatua.

    Voisiko periaateohjelmaan lisätä jonkinlaisen maininnan salametsästyksen kitkemisestä ja petovihan ja -pelon vähentämisestä tiedotuksella (tai paremminkin ymmärryksen lisäämisellä)? Ohjelmassa näyttää olevan muitakin konkreettisia toimenpide-esityksiä. Salametsästys ja petoviha ovat tämän yhteiskunnan kesto-ongelmia ja tilanne on näiden osalta menemässä vain pahempaan suuntaan. Petoviha aiheuttaa pelkoa, pelko vihaa ja molemmat salametsästystä.

    Väkivallasta puhuttaessa, olisiko tarpeellista mainita fyysinen ja henkinen väkivalta erikseen?

    Entäs suhtautuminen aseisiin? Onko ihmisillä tarpeen säilyttää aseitaan kotona? Suomessa tapahtuu paljon väkivaltarikollisuutta ja jos aseet säilytettäisiin yleensä poliisiasemilla, josta ne olisi noudettavissa määräajaksi, se todennäköisesti vähentäisi yht’äkkisissä vihanpurkauksissa tapahtuvia ampumarikoksia. Ja jos aseita valvottaisiin tarkemmin, luultavasti kaikenlaisen ampumarikollisuuden harjoittamiseen tulisi ylimääräinen henkinen kynnys, myös em. salametsästykseen.

  6. Onhan tuo ohjelma melkoinen manifesti – mutta niin sen on tarkoituskin olla!

    Alun ”pelastuskappale” on varsin julistava, mutta kun sitä lukee eteenpäin, syntyy jatkosta ihan johdonmukainen kaari – päälinjoista yksityiskohtiin.

    Itse tarkentaisin hieman tasa-arvo-osion asevelvollisuutta sivuavaa kohtaa ”…vain miehiä koskeva asevelvollisuus [pitää] lopettaa.”

    Tämä kun voi herättää kysymyksiä tavoitteista. Pitäisikö lopettaa:

    – Koko asevelvollisuus. (Tavoitteena luopua armeijasta kokonaisuudessaan?)

    – Asevelvollisuus yleensä; mutta vain siksi, että se on epäreilu koskiessaan vain miehiä. (Tulisiko jotain tilalle? Ei-sotilaallinen ’siviilipalvelus’ niin miehille kuin naisillekin?)

    – Vain asevelvollisuuden rajaus, että se koskee vain miehiä. (Tavoitteena naistenkin asevelvollisuus?)

    Kuten huomaat, hyvä lukijani, ohjelman muotoilu on vähintäänkin epämääräinen…

    Allekirjoitan täysin muotoilun “Luonnolla on myös itseisarvo.”
    En käsitä, miten joku voisi nähdä tässä jotain ”jumalallista”.
    Kyseessä on täysin neutraali toteamus – joka kaiken lisäksi on totta: Tietenkin luonnolla on itseisarvonsa. Kaikilla asioilla on! Näistä vain luonnon itseisarvo sisältää myös meitä koskevan, ehdottoman konkreettisen aspektin – meidän elinehtomme.
    Juuri siksi nimenomaan luontoa on arvotettava sen itseisarvon kautta, sitä korostaen. Ei luonto ole vain ihmisen hyödyke – vaan koko meitä ympäröivän elinympäristön kokonaisuus. Sillä – jos millään – on oma itseisarvonsa, jota tuleekin korostaa.

    Yleisellä tasolla; Olen sitä mieltä, että ohjelmassa on nyt hyvässä tasapainossa laajoja linjanvetoja, ja niitä terävöittäviä ja konkretisoivia yksityiskohtia.
    Turkistarhauksen kielto, ydinvoiman ja geenitekniikan vastustus ovat tärkeitä kiinnekohtia siinä, mitä asioita pidämme ei-toivottavina. Niiden karsiminen tekisi ohjelmasta helposti maailmoja syleilevän julistuksen, vailla todellisia tavoitteita.

    Ohjelmasta puuttuu kuitenkin yksi tärkeä aspekti: Kannustus toimintaan.
    Tämän tulisi olla itse asiassa koko vihreän liikkeen kantavia ajatuksia: Ohjata jokaista ihmistä omakohtaisesti toimimaan, kunkin omalla tavallaan, ja omien mahdollisuuksiensa puitteissa, siihen suuntaan, että ohjelman esiinnostamat ylevät tavoitteet tulisivat askel askeleelta lähemmäksi toteutumistaan.

    Asian voisi varsin hyvin esittää oman mottoni sanoin:
    ”Kukaan ei voi tehdä kaikkea –
    Mutta jokainen voi tehdä jotain!”

  7. Ulla Kommonen sanoo:

    Jukalla on hyviä kommentteja. Olen samaa mieltä tuosta asevelvollisuudesta, se kaipaa selvennystä. Itse olen miettinyt sellaista systeemiä, että sekä miehillä että naisilla olisi pakollinen yhteiskuntapalvelus. En osaa sanoa minkä pituinen, mutta yli puoli vuotta kuitenkin. Se voisi koostua sekä asepalveluksesta (mitä ei mielestäni pidä lakkauttaa) että yhteiskuntaa hyödyttävästä siviilipalveluksesta. Jos joku haluaisi suorittaa koko ajan asepalveluksena se olisi mahdollista ja vastaavasti koko ajan siviilipalveluksena, tai puolet ja puolet. Yhteiskuntapalvelus olisi tasa-arvoinen sukupuolten suhteen. Asepalveluksen ja aseettoman palveluksen yhdistäminen, siis että nuori voisi valita kummankin osuuden yhteiskuntapalvelukseensa, olisi mielestäni myös tasapainottavaa.
    Toinen kiinnostava asia on tuo luonnon itseisarvo. Ihmisillä on usein antroposentrinen (anthropocentric) tapa suhtautua luontoon, se on aika lailla uskonnoista lähtöisin, eli käsitys että jumala on valtuuttanut ihmisen hallitsemaan luontoa. Toinen tapa on ekosentrinen, eli ecocentric, eli juuri tuo ajatus että luonnolla on oma itseisarvonsa. On kai selvää, että Vihreän liikkeen periaateohjelmaan kuuluu ekosenrinen, siis luontokeskeinen ajattelutapa. Luonto on ollut täällä ennen meitä ja tulee olemaan meidän jälkeemme jossain muodossa. Pahoittelut noista käännöskukkasista, ehkä niille on sulavampia termejä kuin nuo yllä mainitsemani.
    Jukan viimeinen pointti, siis kannustus toimintaan, on juuri se mitä haen tuolla ehkä naivilta kuulostavalla Vihreän talon ideallani. Mielestäni sen tapainen aktiivinen talo olisi tarpeellinen foorumi juuri toiminnan rohkaisemiseksi. Ideakeskus, josta voi saada eväitä positiiviseen toimintaan. Tässä maassa on paljon hyvää ihmisenergiaa, mikä kaipaa purkautumisreittejä. Kaikkien poliittisten puolueiden ongelma on, että ne samat ihmiset käyvät keskenään keskustelua ja unohtavat katsoa ulos -mitä ihmiset oikeasti kaipaavat. Tällainen pienikin kommentointi on siis oikein tarpeellista. Itseäni häiritsee Vihreässä liikkeessä se seikka, mihin Haavistokin kiinnitti huomiota pari viikkoa sitten, eli miksi maaseudun ruokaa tuottavat ihmiset ja kaupunkilaiset asetetaan vastakkain. Kuka saa päättää, missä ihmiset asuvat? Jotta maaseudulla tuotetaan puhdasta lähiluomuruokaa, joidenkin ihmisten on asuttava maalla ja ajettava autoa. Jos energiaverot ja polttoaineverot luonnonsuojelun nimissä hilataan kipurajan yli, maaseudulla loppuu henki ja elämä. Maanviljelijätkään eivät viihdy maaseudulla, jos he ovat siellä yksinään, eikä heidän lapsillaan ole kavereita. Eli maaseutu olisi syytä pitää koko Suomessa mahdollisimman monipuolisesti asuttuna, jotta emme pian syö puolalaista ruokaa. Tai kiinalaista. Julkista liikennettä on kehitettävä, vaihtoehtoisia energia muotoja kuten aurinkokeräimiä tuettava ja Suomi nähtävä kokonaisuutena, johon kuuluu elävä, puhdasta ruokaa tuottava maaseutu. Siksi mm. tuollainen ’toimintatalo’, Vihreä talo, jossa ihmiset maalta ja kaupungista voisivat kohdata ja tehdä itseään lähellä olevia aloitteita ja löytää kanavia käytännön vihreisiin tekoihin olisi mielestäni yksi konkrettinen tapa muuttaa maailmaa pala palalta.. Siellä voitaisiin välittää vaikka kesätyötä nuorille maatiloilta, luonnonsuojeluaktivismin lisäksi. Minun naapurissani olevan luomutilan kaikki työntekijät ovat ulkomailta, koska suomalaisia nuoria on vaikea saada maanviljelystöihin. Vihreässä talossa voisi toimia myös luonnonsuojelun vapaaehtoisryhmä, samaan tapaan kuin Englannissa on BTCV (British Trust for Conservation Volunteers muistaakseni) jonka porukat tekevät arvokasta käytännön luonnonsuojelutyötä arkipäivisin ja vapaaehtoiset oppivat lisäksi käytännön taitoja (sopii hyvin esim. työttömille). Haluan siis enemmän osallistavaa toimintaa, mikä saisi Periaaeohjelman elämään! Ja olen valmis itse lähtemään siihen mukaan.

    1. Virpi Kauko sanoo:

      ”miksi maaseudun ruokaa tuottavat ihmiset ja kaupunkilaiset asetetaan vastakkain. – – – Jotta maaseudulla tuotetaan puhdasta lähiluomuruokaa, joidenkin ihmisten on asuttava maalla ja ajettava autoa. – – – Julkista liikennettä on kehitettävä, vaihtoehtoisia energia muotoja kuten aurinkokeräimiä tuettava ja Suomi nähtävä kokonaisuutena, johon kuuluu elävä, puhdasta ruokaa tuottava maaseutu.”

      Hyvin sanottu! Tuo tekstihän kelpaisi melkein sellaisenaan periaate- tai vaikkapa kunnallisvaaliohjelmaan, joka myös on juuri työn alla.

      ”Jos energiaverot ja polttoaineverot luonnonsuojelun nimissä hilataan kipurajan yli, maaseudulla loppuu henki ja elämä. Maanviljelijätkään eivät viihdy maaseudulla, jos he ovat siellä yksinään, eikä heidän lapsillaan ole kavereita. ”

      Fossiilisten polttoaineiden veroja on kyllä mielestäni silti syytä korottaa, mutta esimerkiksi maatiloilla tuotettu biokaasu (metaani) voisi olla kevyemmin verotettua tai jopa verotontakin.

      Muiden kuin maanviljelijöiden asuminen maaseudulla on mielekästä, jos ja kun siellä riittää työpaikkoja tai jos ihmiset tekevät vaikkapa etätyötä.

      Liikenteen ympäristöongelmat eivät johdu maanviljelijöiden autoilusta vaan verohelpotuksin subventoidusta rekkaliikenteestä ja huonosta yhdyskuntasuunnittelusta, joka mm. ”pakottaa”
      suuren määrän ihmisiä autoilemaan omakotitalolähiöistä (tai -kaukioista, kuten Soininvaara sanoo) kaupunkiin töihin, harrastuksiin ja asioimaan.


      ”Kuka saa päättää, missä ihmiset asuvat?”

      Tuosta aiheesta voisi kirjottaa vaikka pienen kirjan…

      Ihmisen vapautta valita oma asuinpaikkansa rajoittavat monet käytännön realiteetit, kuten käytettävissä oleva raha, työpaikkojen ja palvelujen sijainti. Ei voi lähteä siitä, että yhteiskunnan on maksettava ihmisten henkilökohtaisten valintojen kustannukset.

      Mutta hyvällä yhdyskuntasuunnittelulla saadaan aikaan alueita, joilla ihmiset viihtyvät mutta joka perheeseen ei tarvita kahta citymaasturia eikä terveyspalvelujen järjestäminen vie kuntaa tai valtiota konkurssiin.

      1. Mika Skog sanoo:

        ”Kuka saa päättää, missä ihmiset asuvat?”

        Ihmiset päättäkööt itse missä asuvat. Vihreätkin pitävät tärkeänä ihmisten vapautta päättää asioistaan. Tähän kuuluu myöskin vapaus päättää missä asua. Maalla tarvitaan ihmisiä mm. viljelemään maata ja tuottamaan kaikille ihmisille tarpeellisia tuotteita. Näille ihmisille pitää tuottaa samat palvelut kuin kaupungissa asuville ihmisille. Miksei siis maalla voisi asua olematta maanviljeliä tai karjankasvattaja, koska palvelut siellä jokatapauksessa tarvitaan. Vihreiden tulisi päästä eroon kaupunki, maaseutu vastakkain asettelusta.

        Vihreiden tulisi vahvasti tukea pyrkimyksiä biopolttoaineiden ja vähäpäästöisempien liikennevälineiden lisäämiseen. Tavallisen bensiinin ja dieselin veronkorottaminen osuu koviten heikoimissa asemissa oleviin. Koska kulkeminen kallistuu, kuten myöskin kaupoissa myytävien tuotteiden hinnat nousee. Ne ketkä ajelee isoilla katumaastureilla, ajavat niillä edelleen, vaikka bensiini maksaisi 2.5€/litra.
        Erityisen kovin veronkorotukset ovat kolhineet kuljetusliikkeitä. Suomi on suuri maa, jossa kaikkea kuljetettavaa ei vain voida siirtää raiteille. Myönnän, että pitkiä matkoja voitaisiin siirtää raiteille. Mutta esim. etelä-Suomen keskusten välistä liikennettä ei järkevästi voida siirtää raiteille. Se juna kun ei sinne lähikauppaan pääse. Kuljetusalaa kolhivat veronkorotukset ovat myöskin monien kohdalla lykänneet kaluston uusimista, jolloin ajellaan vanhoilla enemmän saastuttavilla ajoneuvoilla. Huvikseen ne rekat ei siellä tiellä pyöri ja on myöskin kuljetusyrittäjien etu tehostaa kuljettamista ja vähentää kilometrejä. Vihreiden liikennepoliittista linjausta lukiessa, havaitsin vihreiden tiedon vajavaisuuden tavaroiden kuljettamiseen liittyvissä asisoissa..

  8. Joni Pelkonen sanoo:

    ”Siksi esimerkiksi vanhempainvapaa pitää jakaa vanhempien kesken tasan ja vain miehiä koskeva asevelvollisuus lopettaa. Parisuhteita pitää kohdella lain edessä yhtäläisesti puolisoiden sukupuolista riippumatta.”

    Maininta miesten asevelvollisuudesta on sellaisessa kohdassa että ainakin minulle syntyy mielikuva että Vihreät vaatisivat palvelusvelvollisuuden ulottamista kaikkiin. Palvelusvelvollisuuden ulottamista myös naisiin, aseellista tai aseetonta, ei mielestäni tarvita.

    Sinänsä on kyllä järkevää vaatia että miehiä syrjivä palvelusvelvollisuus poistetaan. Ehkä ei olekaan tarvetta periaateohjelmassa sitoutua mihinkään erityiseen keinoon epätasa-arvoisen tilanteen korjaamiseksi.

    Mielestäni kuitenkin olisi selkeintä vaatia koko asevelvollisuuden lakkauttamista kuten useissa muissakin Euroopan maissa kuten Saksassa on äskettäin tehty, ja vaatia että tilalle kehitetään jokin järkevä malli, esimerkiksi Vihreiden turvallisuuspoliittisen työryhmän loppulausumassa kuvailtu valikoivan asevelvollisuuden malli.

    Tärkeä syy siihen että työryhmä päätti ehdottaa armeijan reservin pienentämistä ja palvelukseen menijoiden vähentämistä oli armeijan nykyään aiheuttamat valtaisat kustannukset. Jos luotaisiinkin molempia sukupuolia koskeva kansalaispalvelus, kustannukset vain nousisivat ja tämä ei varmasti ollut tarkoitus.

  9. Palaan vielä itseisarvon käsitteeseen. Pahoittelen etukäteen, mikäli loukkaan jonkun tunteita, tiedän että aihe on monille vihreille läheinen.

    Itseisarvo sanana tarkoittaa, että jollakin asialla on arvo riippumatta siitä, onko ketään joka voisi sitä arvostaa. Välinearvolla tarkoitetaan arvoa, joka annetaan asialle sen hyödyllisyyden vuoksi.

    Välinearvo saattaa kalskahtaa ikävältä, mutta esimerkiksi kauneuskin on välinearvo. Sehän syntyy kokijan suhteesta arvotettavaan asiaan.

    Jos luontoa suojellaan koska se on elinehtomme, niin sitä suojellaan välinearvollisista syistä. Tämä ei toki vielä tarkoita, etteikö sillä voisi olla itseisarvoa. Tahdon seuraavassa avata ongelmia, joita luonnon itseisarvoiseksi määrittelemisestä syntyy.

    1. Mitä on luonto?

    Luonto on epätarkka käsite. Tuskin uskomme fysiikan lakien olevan itseisarvoisia, tai sillä olevan jotain ihmisestä riippumatonta arvoa että painovoima suuntautuu kohti massan omaavia kappaleita? Vesi ja ravinteet ovat välttämättömiä eliöille (välinearvo!), mutta niiden olemassaololla tuskin on mielestämme ihmisestä riippumatonta oikeutta?

    Joku voisi sanoa, että nyt tarkoitetaankin elävää luontoa, mutta määrittelyongelmat eivät lopu siihen. Mikä osa elämää on arvokasta? Onko malarialoisio oikeutettu olemassaoloon ihmisten verenkierrossa? Usein puhutaan lajien monimuotoisuudesta ja oikeudesta olemassaoloon, mutta miksi juuri laji? Olen biologian opiskelija ja tiedän, että laji on vain ihmisen luokitteluhalun tulosta, illuusiota siisteihin lokeroihin jaottuvasta ideaaliluonnosta. Todellisuudessa elämä on yhtä geenien sekasoppaa. Onko yksilön ilmiasuun vaikuttamaton geenien välinen DNA-pätkä itsessään arvokas? Entä eri geenien alleelit? Onko jokaisella eliöyksilöllä itseisarvo? Entä itseään kloonaavat eliöt, kuten rönsyilevät mansikat?

    Luonto on sana, joka kuvaa epämääräisiä asioita. Sanoa että luonnolla on itseisarvo ei tarkoita vielä mitään. Sen perusteleminenkin on mahdotonta, kuten alla selvennän.

    2. Miksi luonnolla olisi itseisarvo?

    Kysymys on tietenkin mieletön. Itseisarvo on määritelmällisesti arvokkuutta itsessään, joka on perustelujen ulkopuolella. Jos luonnolla on itseisarvo, niin se on arvokas vaikka kaikki mitä se maailmankaikkeudelle antaisi olisi kärsimys ja tuska. Sen olemassaololla tai olemattomuudella olisi väliä jollakin kosmisella skaalalla kauan sen jälkeenkin kun tiedostavat olennot ovat kuolleet sukupuuttoon. Sillä olisi väliä senkin jälkeen, kun kaikki elämä olisi hävinnyt.

    Miten kukaan voi sanoa tietävänsä jotain universaalista, ihmisestä riippumattomasta arvokkuudesta? Ei meillä ole mittareita, jotka pystyisivät kertomaan meille mitään tällaisista asioista. Sanoa, että jollakin on itseisarvo on sanoa, että se arvo on yhtä konkreettinen ja olemassaoleva kuin vaikkapa tietokoneen ruutu jolta tätä tekstiä luetaan. Kuitenkaan siitä ei ole mitään konkreettista näyttöä tai tutkimustulosta.

    Siksi kirjoitin alussa väitteen luonnon itseisarvosta olevan jumalallinen. Se menee metafyysiselle alueelle, uskon alueelle jolta puolueiden pitäisi pysyä poissa. Se on sama kuin jos vihreät sanoisi luonnon olevan arvokas koska Jumala sanoo niin. Tällaiset väitteet ovat keskustelun ulkopuolella ja silti ottavat kantaa todellisuuden luonteeseen, eivät vain ihmisen ja luonnon tai ihmisen ja jumalten suhteeseen.

    Te, jotka tämän tekstin jälkeenkin olette luonnon itseisarvon olemassaolon kirjaamisen kannalla: mistä te tiedätte, että tällainen arvo on olemassa?

  10. Ulla Kommonen sanoo:

    Mielenkiintoinen tuo Konstan perustelu. Minä en kuulu Vihreisiin, joten en voi vastata siihen, mitä Periaateohjelmassa sanotaan luonnon itseisarvosta. Tarkoitus heillä lienee kuitenkin sanoa, että luontoa halutaan suojella myös niiltä osilta, jotka eivät tuota hyötyä ihmisille tai saa ihmisten sympatioita puolelleen (ettei käy niin että vain söpöjä eläimiä suojellaan, kyllä joku puuta hajoittava sienikin on tarpeen luonnossa, luonnolle itselleen, vaikka ihmiset eivät siitä pitäisikään, varsinkin jos ne esim. tekevät puistopuista ’vaarallisia’ ja kaatumaherkkiä tms.) Luontoa on minun käsitykseni mukaan ilma, vesi, mineraalit, eivät vain kasvit ja eläimet. Meillä ei ole mitään oikeutta pilata tämän maapallon alkuaineitakaan, nehän joskus palautuvat kosmiseen kiertoon kun meitä ja aurinkokuntaamme ei ole. Meidän rakenusmateriaalimme tulevat avaruudesta, olemme tähtien jämiä, ja joskus tulevaiuudessa tämä maapallo hajoaa avaruuteen. Me olemme täällä vain vähän aikaa, eikä meillä ole oikeutta tuhota maapalloa tai täyttää avaruutta romulla, jota silloin tällöin putoaa takaisin maahankin. Kyllä minusta voidaan sanoa että luonnolla ja kosmoksella (mikä se sitten onkaan ja kuinka suuri) on oma itseisarvonsa juuri siksi että me emme sitä pysty edes määrittämään, ja juuri siksi että ihmisille siitä ei ole mitään hyötyä. Onhan vedellä arvonsa, vaikka kukaan ei sitä joisi, ja auringolla lämpönsä ja lämpöarvonsa (vielä) vaikka me emme siinä lämmittelisi. Tämä on tiestysti aika kaukana Periaateohjelmasta, kunhan vaan perustelen, että ’luonnon itseisarvo’ on ihan toimiva käsite määrittelemään sen tavoitteen, että monimuotoista luontoa, johon kuuluu myös ilmakehä ja maan uumenien mineraalit, on suojeltava mahdollisuuksien mukaan, siis pienimmän pahan mukaan ja tiettyä inhimillistä itsesuojelua harrastaen (ihan ymmärrettävää ja evoluution mukaista, jos tulee vaikka pulma että suojellaanko malariaa vai ihmistä).

  11. Virpi Kauko sanoo:

    ”Itseisarvo sanana tarkoittaa, että jollakin asialla on arvo riippumatta siitä, onko ketään joka voisi sitä arvostaa. ”

    Ei se ihan tuota tarkoita. Kyllä arvot ovat aina arvostajan omassa päässä. Tässä on kysymys nimenomaan Vihreän liiton arvoista.

    Itseisarvo tarkoittaa, että jotain asiaa pidetään arvokkaana sellaisenaan, ilman että arvoa tarvitsee tai saa perustella millään muulla arvolla – siis että sillä on arvostelijalle muutakin kuin välinearvoa, jonka määrittelit hyvin:

    ”Välinearvolla tarkoitetaan arvoa, joka annetaan asialle sen hyödyllisyyden vuoksi.”

    Sen sijaan esimerkkisi menee harhaan:

    ”Välinearvo saattaa kalskahtaa ikävältä, mutta esimerkiksi kauneuskin on välinearvo. Sehän syntyy kokijan suhteesta arvotettavaan asiaan.”

    Ei, vaan kauneuden kuten muidenkin asioiden arvo riippuu arvottajan arvostuksista.

    Joku nauttii taideteoksen, maiseman tai ihmisen kauneudesta vaikka ei hyödy siitä mitenkään – pitää kauneutta itseisarvona.

    Toinen taas myy ihonhoitotuotteita ja palkkaa mainokseen kauniin mallin, jotta tuote herättäisi katsojissa myönteisiä mielikuvia – eli kauneudella on hänelle välinearvo: kauneuden avulla hän saa tuotteensa kaupaksi.

    ”Luonto” on tosiaan epämääräinen käsite, mutta käsittäisin tässä tarkoitetun suunnilleen esim. metsää tai muuta jokseenkin luonnontilaista aluetta kasveineen ja eläimineen. Ehkä myös ”kaupunkiluontoa” (puistoja yms.)

    Kuten sanoit, luonnolla on kaikille ihmisille välinearvo sen kautta, että tarvitsemme sen tuotteita (happea, vettä, ruokaa, puuta jne) elääksemme.

    Käsittääkseni tässä oli tarkoitus sanoa, että Vihreiden mielestä luonnolla on tämän luonnonvarojen käyttöarvon lisäksi myös itseisarvo: haluamme että maapallolla on terveitä metsiä, meriä ja muita ekosysteemejä ja monipuolinen lajisto vaikka niistä ei olisikaan suoranaista hyötyä ihmisille, tai vaikka ihmiset kuolisivat sukupuuttoon.

    Ei tässä mitään kosmista saati jumalallista ole. Minusta tuo lause on ihan hyvä.

    1. Virpi Kauko sanoo:


      ”Tarkoitus heillä lienee kuitenkin sanoa, että luontoa halutaan suojella myös niiltä osilta, jotka eivät tuota hyötyä ihmisille tai saa ihmisten sympatioita puolelleen”

      Juuri näin. Ainakin minä ymmärsin tuon lauseen samoin kuin Ulla, vaikka olen Vihreiden jäsen. 🙂

  12. Virpi Kauko sanoo:

    Ohjelma on kokonaisuudessaan kehittynyt selvästi parempaan suuntaan edellisestä versiosta. Nyt alkuun on nostettu tärkeät globaalit luonnonsuojelu- ja ihmisoikeusperiaatteet, kuten pitääkin.

    Ohjelmassa on aivan loistavan hyviä lauseita, kuten

    Ihmisen toiminnan tulee sopeutua ympäristön kantokykyyn. Hyvinvoinnin on perustuttava kohtuutalouteen. Emme saa elää tulevien sukupolvien kustannuksella.

    Kohtuutalous toimii kestävästi sukupolvelta toiselle. Emme halua yhteiskuntaa, jossa ensin tulleet viettävät kulutusjuhlaa ja jättävät laskun jälkeensä tuleville. Talous voi jatkaa kasvuaan, kunhan se ei perustu yli varojen elämiselle.

    Sananvapaus takaa sen, että valtaa pitäviä voi kritisoida vapaasti. Vapautta kunnioittavassa yhteiskunnassa on sanomisen ja loukkaantumisen vapaus, ei vaientamisen kulttuuria.

    Tietoyhteiskunta mahdollistaa uudenlaisen radikaalin avoimuuden, jossa julkisesti tuotettu tieto tarjotaan helposti kaikkien saataville. Tiedon jakaminen tarjoaa aktiivisille kansalaisille tavan osallistua ja yrityksille uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.

    Nuo voisi nostaa vaikka vielä lihavoituina pallukoina tekstimassasta paremmin näkyviin.

    Vielä kuitenkin riittää parannettavaa. Ohjelma on yhä aivan liian pitkä. Paljon pituudesta saa pois yksinkertaisesti poistamalla toistoja – useat asiat on sanottu moneen kertaan. Yksi kerta riittää kullekin pointille.

    Ehdottomasti pois joutavat myös allaolevien kaltaiset, holhoavat neuvot siitä miten ihmisten tulee elää:


    Ihmisen ei tarvitse olla samanlainen kuin naapurinsa tai yhteisönsä, vaan jokaisella on oikeus valita oman elämänsä polku.

    Ihmisillä pitää olla aikaa tehdä niitä asioita, jotka ovat heidän onnellisuutensa kannalta tärkeitä, kuten vaalia terveyttään reippailemalla viereisellä nurmikentällä tai lähtemällä yhdessä läheisten kanssa konserttiin.

    ja tyhjät kehäpäätelmät kuten

    Hyväksymme vain sellaiset toimintatavat, jotka ovat linjassa periaatteidemme kanssa.

    Pois myös ympäripyöreä onnellisuus- ja oikeudenmukaisuuslepertely. Kaikki haluavat onnellisuutta ja oikeudenmukaisuutta, ei se ole mikään erityisesti Vihreä periaate. Meillä saattaa olla oma käsityksemme siitä mitä nuo sanat sisältävät — kerrotaan se, eikä jankuteta siitä että juuri me olisimme oikeudenmukaisempia ja onnellisempia kuin muut. Se on juuri sitä ylimielisyyttä, joka saa äänestäjät vierastamaan Vihreitä.

    Ohjelman jäsennys on hiukan parempi kuin viime versiossa, mutta yhä se on hiukan sekava.
    Numerointi alkaa kakkosesta, vai onko johdantokappale ykkönen? Ihmisoikeudet ja vapaudet mainitaan sekä Vapaus- että Välittäminen -kappaleissa. Toimintatavat-kappaleessa puhutaan kaikesta muusta paitsi toimintatavoista.

    Olen samaa mieltä kuin Konsta tuosta, että ei ohjelmassa pidä määritellä luomun ja GMO:n suhdetta toisiinsa, vaan Vihreiden suhde noihin kumpaankin. Eli kannatamme luomua, koska se on ympäristön kannalta kestävämpää, ja vastustamme tai ainakin suhtaudumme kriittisesti GMO:hon, koska se sisältää paljon tunnettuja ja tuntemattomia riskejä. Tuohon voisi vielä lisätä, että GMO edistää suuryritysten valtaa maailman ruoantuotannossa ihmisten omien yhteisöjen kustannuksella.

    Yhdyn myös Karlan kritiikkiin maailman ”pelastajiksi” julistautumisesta. Kyllähän periaateohjelmassa saa olla paatosta, mutta tuo menee jo vähän överiksi.

  13. Kaihsu Tai sanoo:

    Vihreiden periaateohjelman uudistamisprosessissa kannattaa katsoa myös vihreiden puolueiden ohjelmia muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Englannin ja Walesin vihreillä on filosofinen perusta (”Philosophical Basis”). Se löytyy netistä osoitteesta http://policy.greenparty.org.uk/. Siinä kerrotaan perusarvoista, joille voidaan rakentaa konkreettisia toimintalinjoja.

  14. Petri Turunen sanoo:

    Kaikki kynnelle kykenevät lämpimästi tervetuloa jatkamaan keskustelua myös tänne:

    VIHREÄT, WHAT’S HAPPENING?
    Periaateohjelmailta puoluetoimistolla laskiaistiistaina 21.2. klo 18.

    Puhetta vihreistä arvoista ja ihanteista alustavat ohjelmatyöryhmän puheenjohtajat Sini Terävä ja Oras Tynkkynen.

    Kaffea, teetä ja pientä purtavaa.

  15. Matti Pyhtilä sanoo:

    Luin periaateohjelman luonnoksen. En tiedä, kuinka moni sen lukee alusta loppuun, mutta
    ehkä kannattaisi.

    Siellä vilahti edelleen niitä eläimiä ja kasveja nimeltä mainittuna. Saattaa olla syrjivää
    muiden vastaavien uhanalaisten osalta.
    Tilanne voi myös muuttua vuosien saatossa.

    Muutoinhan sisältö on kuin suoraan Raamatusta, Veda-kirjoista tai Koraanista.
    Kohtuullisen elämän ohjeita ihmisille. Parempaahan ei voi ollakaan. Tosin niissä on asiat kerrottu esimerkein tai käskymuodossa.

    Rivejä voi joko lyhentää, pidentää tai kirjoittaa lisää tai vähentää. Uskon, että näin
    tulee tapahtumaan lopullisessa versiossa.

    En ole vielä tutustunut muiden puolueiden vastaaviin ohjelmiin – viimeksi niitä luin, kun valitsin Vihreät puolueekseni.

  16. Marko ULvila sanoo:

    Selasin ohjelman läpi ja näytti minusta oikein hyvältä. Perinteiseen tapaan karsisin siitä vielä yleistä talouskasvua ja vaurastumista koskevat viittaukset. Vauraus/talouskasvu on niin voimakkaasti sidoksissa ympäristön vahingoittamiseen, että samaan aikaan ei ole uskottavaa tavoitella ympäristövastuuta ja vaurautta kaikille. Köyhille vaurastumista, rikkaille (suurin osa suomalaisista) jyrkkää talouslaskua, jos ympäristö ja oikeudenmukaisuus halutaan ottaa vakavasti.

  17. Helena Kääriäinen sanoo:

    Mukavaa luettavaa. Hauskaa, että halutaan olla (epärealistisen) ihanteellisia. Ehkä lakeja yms ei kirjoiteta näiden ihanteiden mukaisiksi, mutta tällainen paperi varmaan kuitenkin edes hiukan ohjaa päätöksentekoa oikeaan suuntaan.
    Ihmettelen paria juttua: Miksi turkistarhaus pitää kieltää, jos muiden tuotantoeläinten suhteen pitää vain huolehtia olosuhteista? Ehkä se pitää kieltää, mutta asia pitää perustella. Ja miksi vanhempainvapaa pitää jäykästi jakaa tasan vanhempien kesken, kun toisaalta korostetaan vapautta elää omien valintojen mukaan, silloin kun ne eivät rajoita muiden vapautta.

  18. Tiina Alestalo sanoo:

    Olipa monenkirjavaa kommenttia. Oma koosteeni:

    Toki me Vihreät haluamme nimenomaan pelastaa ympäristön, niin kauan kuin pelastettavaa on. Ei nolota ollenkaan. Toisto on retorinen keino, joka vain vahvistaa ajatusta, että olemme tässä ja muissa pelastusyrityksissämme tosissamme. Loistava aloitus!

    Muutenkin ohjelma on laaja ja varsin hyvin kirjoitettu. Viittaukset yksittäisiin lajeihin tuovat konkretiaa, tarkoituksena ei suinkaan ole syrjiä toisia lajeja. Pituudesta olisi kyllä varaa karsia esim. juuri onnellisuuslöpertelyä, niin tämä olisi tiiviimpi ja luettavampi.

    Yhdyn Jukka Lindgrenin toivomukseen toimintaan kannustamisesta, aivan yksilötasolta lähtien. Jos vihreälle kansalaistalolle löytyy kannatusta, hieno juttu, mutta mielestäni se ei kuulu periaateohjelman sisältöön.

    Kritisoin myös Marko Ulvilan tapaan talouskasvun välttämättömänä pitämistä esim. seuraavassa lauseessa: “Onnellisuuspolitiikan kannalta voi olla järkevää esimerkiksi parantaa perhevapaita ja kaventaa tuloeroja, vaikka talouskasvu hieman hidastuisikin.”

    Missä sanottiin, että ylipäänsä haluamme talouden kasvavan? Miten niin ”hieman”? Neutralisointiehdotus: …vaikka se merkitsisi talouskasvun rajoittamista.

    Lisäksi kritiikki seuraavaan:
    ”Kaikille on löydyttävä ilmaisia ja kivoja liikuntapaikkoja läheltä.” Ei todellakaan tarvitse! Halutaan sen sijaan, että metsään ei ole pitkä matka. Se tuskin on tässä tarkoitettu ilmainen ja kiva liikuntapaikka, vaikka parempaa ei oikein tule mieleen.